Koronatestissä lentokentällä

Tommi (nimi muutettu) vietti pari viikkoa lähisukulaistensa luona ulkomailla, kun etälukio sen mahdollisti nyt joulukuussa.  Sitten alkoi tapahtua: majapaikassa yhdellä sukulaisista todettiin korona. Mitä tehdä, kun koitti pojan paluu Suomeen?

Huoltaja Suomessa keskusteli koronalle altistumisesta ensin sairaanhoitajan kanssa. Sitten hän päätti, että nuori lentää kotiin Suomeen huolimatta koronalle altistumisesta. Tommi oli oireeton.

Kaikki halukkaat Suomeen saapuvat lentomatkustajat pääsivät ilmaiseen Huslabin koronatestiin heti lentokentällä. Eläköön hyvinvointivaltio-Suomi!

Nuori käveli Helsinki-Vantaan lentokentällä perjantai-iltana 18.12. iltakuuden maissa koronatestiin.

Vastaus viiden päivän sisällä

Tommia jännitti testi suunnattomasti – jo tunteja ennen kuin hän oli edes lentänyt Suomeen. Kentällä lentokentän aulassa oli heti näyttävät kyltit koronatestauksesta. Nuori käveli testauspaikalle, ja täytti ensin lomakkeen, jossa kysyttiin henkilötietoja.

Sitten hänet ohjattiin tiskille, missä hänelle annettiin kirjalliset ohjeet testauksesta, ja ohjattiin testauskoppien ulkopuolelle.

Paikalla oli jonkin verran jonoa. Piti odottaa, että pääsi testauskoppiin. Siellä nuori otti kasvomaskin pois. Hoitaja pyysi häntä olemaan mahdollisimman rentona, ja sitten hoitaja laittoi vanupuikon nuoren nenään, pyöritti sitä viisi sekuntia - ja testi oli ohi.

Tommi sai testaajalta uuden maskin, ja tämä kysyi, että tiesikö nuori karanteenisäännöt.

Koska monilta tuppaa unohtumaan suullisesti annetut säännöt, jokainen testattu sai edellä kirjalliset ohjeet kotiin vietäväksi. Ne olivat samalla lapulla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Karanteenisäännöt ovat selkeät:

1.       Näytteenoton jälkeen mene suoraan kotiin.

2.       Pidä nenä-suusuojusta.

3.       Älä käytä julkisia liikennevälineitä: Tommi meni taksilla kotiin.

4.       Sinulle ilmoitetaan covid19 -näytevastaus joko tekstiviestillä (negatiivinen) tai soittamalla (positiivinen).

Nyt 20.12.2020 on kulunut vajaa kaksi vuorokautta testauksesta. Vielä Tommi odottaa kotona karanteenissa testin tulosta.  Toivottavasti ne tulevat pian – odotettu jouluaatto ja sen kokoonpano lähisukulaisten kanssa riippuu tästä tuloksesta. Nuori menee perheineen vielä toiseen testiin, että aatto lähisukulaisten kanssa onnistuu ja on turvallinen. Karanteeniaika kun ei täyty nuorella jouluaattoon mennessä.

Käteen annetun infolapun mukaan vastausta voi tiedustella ma-pe, klo 9-13 puhelimitse, jos ei ole saanut vastausta viiden vuorokauden sisällä.

Halukkaat eivät päässeet yöllä testiin

Onneksi Tommi ei tullut illan viimeisellä lennolla Helsinkiin, koska silloin hän olisi jäänyt ilman testausta. Ilta-Sanomien (Fanni Toimela 19.12.2020) mukaan moni Suomeen lauantain vastaisena yönä matkustanut kohtasi ikävän yllätyksen, kun heidät käännytettiin koronatestausjonosta koteihinsa useamman tunnin odottelun jälkeen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan resursseja näytteenottoon on ollut Helsinki-Vantaalla perjantai-iltana selvästi liian vähän. Hän kertoo, että testaaminen on lopetettu viime viikkojen aikana kahdelta yöllä. Joulun lähestyessä matkustajia on kuitenkin ollut enemmän, mikä on lisännyt myös koronatestiin hakeutuvien määrää.

Mutta ne tulokset … olisi kohtuullista saada ne nopeammin!

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #koronatestaus

 

                                                                                     XXXXX

 

Blogimme jää nyt joulutauolle 8.1.2021 asti.

Toivotamme kaikille lukijoillemme rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta!

 

Tuula & Anne-Maj

Vertaistuki tärkeää syöpään sairastuneille

Syöpäjärjestöjen mukaan yhä useampi eli joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Vuosittain syöpään sairastuu noin 30 000. (Lähde: Syöpäjärjestöt) Yhä useampi siitä myös selviytyy. 

Vertaistuki on tärkeää niin itse potilaalle kuin hänen läheisilleen. Dialogi on osoittautunut myös lupaavaksi tavaksi jakaa kokemuksia ja oppia niistä. Dialogit kehittävät syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalista tukea. Sitä on myös mahdollista kehittää yksilöllisempään suuntaan kuuntelemalla potilaita ja heidän omaisiaan.

Syövän hoito ei rajoitu sairauden akuuttiin vaiheeseen. Hyvä tuki ulottuu koko sairauden ajalle ja myös vuosiin sen jälkeen. Vertaistuki on usein se paras vaihtoehto. Kokemusasiantuntijat ovat vertaansa vailla, kun he tarjoavat keskusteluapua.

Tuki vaikuttaa parhaiten, kun yksilö on valmis ottamaan sitä vastaan. Keskusteluapua tarjotaan usein liian aikaisin, jolloin potilas itse ei ole vielä valmis käsittelemään sairauttaan.

-Tuen tarvetta ja sisältöä on hyvä sanoittaa, jotta siihen voi tarttua sopivalla hetkellä. Tukea olisi hyvä olla saataville myös kotipaikkakunnilla sekä potilaalle että kaikille perheenjäsenille ja muille läheisille, sanoo Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen.

Vertaistuen merkitys on tärkeää. Etenkin nuoret toivoivat tuen suunnitteluun mahdollisimman paljon muita syöpään sairastuneita. Spontaanit kontaktit voivat tapahtua esimerkiksi chatissa: Karjalaisen mukaan opettajilla on tärkeä rooli potilaan tukijana niin kouluissa kuin sairaalakouluissa.

Suomessa syövän hoitopolku on määritelty tarkkaan toisin kuin psykososiaalinen tuki. Tuen tarve ei välttämättä ole suurin taudin alussa. Tarve on suurin, kun potilas itse on valmis käsittelemään sairautta.

Lähde: Syöpäjärjestöt ja Sylva-säätiö, joka tutkii syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä elämää. Se tuottaa vaikuttavaa tutkimusta syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä elämästä. Tavoitteena on tukea syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria.

Säätiö osallistui valtiovarainministeriön ja Erätauko-säätiön poikkeusaikojen dialogit -hankkeeseen.

Koonti ja kuva: Anne-Maj Aunula 

#hyväelämä #syöpä #terveydenhuolto

 

Mansikkapellosta persikkatarhaan - akneen saa hoitoa

 

Gisella (nimi muutettu) loisti rippikuvassaan huhtikuussa viisitoistavuotiaana kuin glamour-malli. Kesäkuussa hänen ihoaan olisi voinut kuvailla sanoilla räjähtänyt mansikkapelto: akne oli vallannut tytön kasvot.

Kun Gisella puhui iho-ongelmastaan lastenlääkärille, tämä määräsi hänelle hoidoksi e-pillerit. Niillä nuori nainen saisi ihonsa kuntoon. No, Gisella ei saanut. Akneiho vaan paheni entisestään, mikäli mahdollista.

Taustaksi kerrottakoon, että nuori nainen oli aina hoitanut ihoansa hyvin: puhdistanut, kosteuttanut ja rasvannut iholleen sopivilla ihonhoitotuotteilla. Hän myös eli ja söi terveellisesti.

Suku on pahin

Gisellan äiti oli kärsinyt aknesta teininä – ja pappa nuorena miehenä. Äitiin tehosi 1990-luvulla lääkekuuri, jota hän sai anella ihotautilääkäriltä sen järeiden sivuvaikutusten takia. Lääke tehoaa edelleen akneihoon, ja sen sivuvaikutukset ovat samat: limakalvot kuivuvat ja sikiövauriot ovat mahdollisia, joten raskaus on naisilta täysin poissuljettu juttu lääkekuurin aikana.

Lähete ihotautilääkärille

Äiti lähti tyttärensä kanssa vaatimaan tehokkaampaa lääkehoitoa, koska kukkiva iho oli ysiluokkalaiselle kova pala. Gisella muun muassa kieltäytyi menemästä luokkakuvaukseen akneihon takia. Ihotautilääkäri totesi lääkekuurin heti aiheelliseksi tälle nuorelle naiselle.

Aknen hoito

Paikallisesti käytettävät atselaiinihappo-, adapaleeni-, tretinoiini-, klindamysiini- ja bentsoyyliperoksidivalmisteet sekä niiden yhdistelmät auttavat usein riittävästi. Hoitoa voi tehostaa sisäisellä antibioottikuurilla (yleensä lymesykliini, tetrasykliini tai doksisykliini), joka kestää noin 3-6 kuukautta. Sen aikana käytetään myös paikallista aknelääkitystä, ainakin bentsoyyliperoksidia. Sisäinen antibiootti parantaa aknen suurimmalta osalta potilaista, mutta tauti voi uusiutua kuurin jälkeen. Antiandrogeenia sisältävät e-pillerit tehoavat usein akneen: Niitä voidaan käyttää, jos ehkäisy on muutoinkin tarpeen.

Vaikeassa märkänäppyläisessä ja kystisessä aknessa käytetään isotretinoiinia, joka on tehokkain sisäinen aknelääke. Sitä saa vain ihotautien erikoislääkärin määräyksellä. Kuuri kestää tavallisesti 5-6 kuukautta. Akne uusiutuu noin viidenneksellä potilaista kuukausia tai vuosia kuurin loputtua. Uusi hoitoarvio on silloin aiheellinen. Lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia, joista yleisin on ihon, huulien ja silmien kuivuminen. Lisäksi lääke voi aiheuttaa sikiövaurioita- Siksi sen käyttöön naisilla liittyy pakollinen raskaudenehkäisyohjelma, jonka mukaisesti naisen on käytettävä hoidon ajan luotettavaa ehkäisymenetelmää. (www.terveyskirjasto.fi)

Kaunis sisältä ja ulkoa

Hiljalleen iho alkoi isotretinoiinikuurin ansiosta parantua, runsaassa vuodessa. Gisellan itsetunto  nousi samalla kun akne hävisi.

Nyt 16-vuotias Gisella hehkuu taas: iho on kuin persikkatarhan sileimmän persikan(!), koulu sujuu ja elämä hymyilee, koronasta huolimatta.

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #akne

 

Psykososiaalisen tuen merkitystä tutkittava

 

Olimme Vantaan Louhelassa pelaamassa pesäpalloa pienellä, alamittaisella hiekkakentällä. Sekajoukkueisiin kuului eri ikäisiä ja eri tasoisia "naapurin kakaroita". Tovin jo pelattuamme, peliämme tuli seuraamaan naapuritalon Mikko-poika (11-vuotias) ja hänen isänsä.

Pelimme muuttui väkinäiseksi ja ilottomaksi. Kaikkihan me tiesimme, miksi: Mikko sairasti parantumatonta aivosyöpää.

Eihän me oikeasti ymmärretty sairaudesta yhtikäs mitään. Tiesimme ja näimme vain sen, että Mikko oli laihtunut ja kaljuuntunut. Ja - nyt hän oli halunnut tulla kentälle jättämään jäähyväiset. Hämmentyneinä ja vaivaantuneina me vain katselimme kengän kärkiämme.

Mikon isä kertoi, että Mikko oli päässyt kotiin sairaalasta viikonloppulomalle. Tämä olikin viimeinen kerta, kun näimme hänet. Koko perhe vaihtoi asuinsijaa, kun Mikko oli kuollut ja haudattu.

Jos Mikko pilven päällä näkee, kuuntelee, lukee, haluan kertoa: mietin aika ajoin, kuinka tökerösti aikoinaan käyttäydyimme. Me emme loppujen lopuksi ymmärtäneet asiaa, emmekä sen lopullisuutta. Yhteisöllinen tuki ja sen tarve olisi ollut kaikille meille tosi tärkeää. Sellaista ei vain silloin ollut tarjolla.

Suomessa on tätä nykyään noin 7 000 alle 25-vuotiaana syöpään sairastunutta. Heistä kaksikolmasosaa kärsii erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista myöhäisvaikutuksista. Lääketieteellinen hoito on kehittynyt valtavasti, mutta terapeuttisen ja yhteisöllisen tuen tarpeellisuudesta ja sen vaikutuksista ei ole vieläkään paljoakaan tietoa.

Sylva ry haluaa varmistaa, että syöpään sairastuneiden ja heidän lähiomaisensa saavat tarvitsemansa tuen, jotta he selviytyisivät syövästä ja sairausajan vaikutuksista. Yhdistys käynnistääkin tutkimustoiminnan. Hankkeissa tarkastellaan psykososiaalisen tuen merkitystä, saatavuutta ja vaikuttavuutta hoitopolun eri vaiheissa.

Antti Karjalaisen, Sylva-säätiön tutkimusjohtajan mukaan viimeisen 50 vuoden aikana lääketieteellinen hoito on kehittynyt huikein harppauksin ja yli 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista on elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Moni heistä kuitenkin kärsii hoitojen aikana sekä niiden jälkeen fyysisistä ja psyykkisistä myöhäisvaikutuksista.

- On tärkeää ymmärtää, miten ja millaista tukea he tarvitsevat, jotta he voivat hyvin myös hoitojen jälkeen ja koko loppuelämänsä.

Teksti: Anne-Maj Aunula

#hyväelämä #terveydenhuolto #syöpä 

Sylva ry on valtakunnallinen kanssakulkija, joka varmistaa jatkuvuuden syöpää sairastaville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen.

"En ole koskaan nähnyt tuollaisia silmiä!"

Optikko tutki silmäni kuivan silmän klinikan uudella laitteella ja totesi, ettei koskaan ole nähnyt tuollaisia silmiä: huolestuttavan kuivia! Syyksi hän arvioi kohteliaasti sen, että ”tässä ollaan yli 30-vuotiaita”.

Marssin kutsun saaneena terveystoimittajana Synsamin kuivan silmän klinikalle Kamppiin marraskuussa.  Näin, koska nyt korona-aikaan - jos koskaan - en pääse julkiselle puolelle tutkituttamaan silmiäni, ja aika olisi todellakin taas tehdä se. Uusi silmientutkimuslaite aina kiinnostaa tällaista keski-ikäistä rillipäätä. Sain ensimmäiset silmälasini 11-vuotiaana, ja sillä tiellä olen.

Laillistettu optikko teki minulle Kampissa perusteellisen silmien terveystarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä tehtiin myös kyynelkalvon analyysi tuliterällä laitteella, jonka yritys on ottanut käyttöön tänä vuonna.  Erikoiskameralla mies pystyi analysoimaan muun muassa kyynelnesteen koostumuksen ja laadun. Samalla optikko tutki rasvarauhaset, sarveiskalvot ja silmän limakalvot varmistaen, ettei niissä ole ahtaumia tai vaurioita.

Itku silmässä töihin

Samalla kun optikko tutkii silmiäni, niistä siirtyvät kuvat ja analyysit tietokoneelle. Pian näin itse tietokoneen ruudulta silmät ja käyrät väreissä. Analyysin mukaan silmissäni on kyynelnestettä liian vähän molemmissa silmissä; oikeassa vähän enemmän kuin vasemmassa. 

Ainoana oireena kuivasilmäisyydestä silmäni ovat vuotaneet jo vuosia kyynelkaupalla aamuisin matkalla kotoa bussipysäkille. Tämä on paradoksaalista vetistelyä, opin Dr Googlelta. Märät kuivat silmät!

Peli ei kuitenkaan ole menetetty, eikä onneksi silmieni kuivumiseeni liity sairautta, vaan ainoastaan elettyjä elinvuosia aikuisen verran. Enkä ole yksin: noin 10-20 prosentilla suomalaisista on kuivat silmät.

Kuivasilmäisyyden riskitekijöitä ovat ikääntyminen, naissukupuoli, ilmastointi ja kuiva sisäilma, näyttöpäätetyö ja silmän epäpuhtaudet. Silmäluomien virheasennot, silmän alueen leikkaukset ja lääkeaineet lisäävät riskiä kuivasilmäisyydelle. (terveyskirjasto.fi) Eikä silmien meikkaaminen auta asiaa, päinvastoin. 

Jopa kaurapussista apua, lämpöhoito tehokkainta

Kuivasilmäsyyteen auttavat kostuttavat silmätipat, voiteet ja geelit.  Silmätipat ovat se tavallisin hoitomuoto, mutta niistä ei ole ollut mitään hyötyä minulle. Kokeiltu kyllä on, jo vuosia sitten kehnoilla tuloksilla. Tipoista, voiteista ja geelistä löytää itse kukin kuivasilmäinen itselleen sopivamman vain kokeilemalla. Täytyypä taas kokeilla eri vaihtoehtoja.

Tehokkain hoito on niin sanottu E-Eye-hoito. Se on Meibomin rauhasten hoitolaite kuivasilmäisyyteen. Hoito on tehokasta ja pitkävaikutteista. Se stimuloi rauhasten rasva-aineiden tuotantoa. Hoito on sen verran hintavaa, että ainakaan siihen en kallistu ihan heti.

Kotikonstina optikko suositteli lämpimän kaurapussin pitämistä silmien päällä 20 minuuttia kerrallaan, ja sen jälkeen luomien painelemista sormilla. Konsti auttaa Meibomin rauhasten tukkeutumisen vähentymiseen.  Kuulostaa hauskalta, tuota kokeilen!

 Lähde: Synsamin silmäterveysraportti 2020/2021

Teksti ja kuva: Tuula Ketola

#hyväelämä #terveydenhuolto #kuivatsilmät

Alzheimer on kutsumaton vieras

                                                                                                             

Alzheimerin tauti rappeuttaa aivoja. Se on muistisairaus, joka etenee vääjäämättömästi.

Terveyskirjaston mukaan taudin yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Onneksi useimmiten se ei kuitenkaan ole perinnöllistä - näin ajattelen avoimesti, koska äitini on pitkälle edenneen sairauden uhri.

Alle 65-vuotiaille tauti on harvinainen. Yli 85-vuotiailla Alzheimeria esiintyy jo 15-20 prosentilla vanhuksista. Äitini on nyt 81-vuotias ja hän on sairastanut viheliästä tautia kymmenisen vuotta.

Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Joka tapauksessa tauti vaurioittaa hermoratoja ja aivosoluja, minkä vuoksi muisti ja tiedonkäsittely heikkenevät. Samalla on väistämätöntä, että fyysinenkin kunto heikkenee.

Kun Alzheimeriin sairastunut lähiomaisemme ymmärrys heikkeni radikaalisti, oli vihon viimeinen aika neuvotella perheen ja lähisukulaisten kesken omaisemme edunvalvonnasta. Parasta tietty olisi, jos neuvottelut olisi käyty jo hyvissä ajoin lähiomaisemme vielä läsnäollessa ja hänen asettamiensa toiveidensa mukaisesti.

Yhteisymmärryksen ja sopimisen aika on henkisesti kivuliasta. On hyvä esittää kysymyksiä: Kuka päättää lähiomaisemme hoidosta ja hoitolaitoksesta? Kuka päättää lähiomaisemme taloudellisesta edunvalvonnasta? Kuka saa korut, lautaset, taulut? Meillä edunvalvojan paikan otti pitkien keskustelujen jälkeen allekirjoittanut - tietämättä lainkaan, mihin kaikkeen vastuu ylettyi.

Suin päin omaisen edunvalvojaksi ei kannata ryhtyä - neuvon nyt syvällä rintaäänellä. On tärkeää, että perheen kesken on yhteinen tahto. Käsiteltävät asiat ovat monesti vaikeita, jos kukin omainen on omien tunteidensa vietävissä.

Äitini on jo useamman vuoden ajan ollut hyvässä hoidossa - valitettavasti näin ei ole aina ollut. Karkeitakin laiminlyöntejä on koettu. 

Nyt häntä ruokitaan, juotetaan, kävellytetään ja otetaan mukaan tapahtumiin, jossa mm. musiikki soi ja laulu raikaa. Hoivakodissa käy myös taitava vehnäterrieri terapiakoirana vanhusten iloksi. Koira tottelee nimeä Primadonna ja minä olen sen onnellinen omistaja sekä kouluttaja.

Lääkäri käy säännönmukaisesti arvioimassa mm. lääkitystä. Jalkahoitaja raspaa jalat ja kampaaja leikkaa hiukset. Omahoitaja ehdottaa meille omaisille mm. tarvittavista lisälaitteisa, kuten pyörätuolin valjaista. Vain valjaiden avulla omaisemme voi istua turvallisesti. Omahoitaja pitää myös meihin omaisiin yhteyttä ja neuvottelee kanssamme uusista ja välttämättömistä tarpeista.

Omaisten kannalta on tuiki tärkeää yhteinen luottamus. Se on kultaakin kalliimpaa.

Suuret kiitokset Vappulan hoivakodille ja kaikille sen työntekijöille! Teette hoivakodista oikean ja turvallisen kodin!

Teksti: Anne-Maj Aunula  Kuva: Pixabay

#alzheimer #hyväelämä #terveydenhuolto 

Rokotemyönteisille hyvä uutinen

Oletko rokotemyönteinen vai -vastainen? Jos vastaus on myönteinen, rokotteiden ottaminen helpottuu sinulle pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa melko lailla. Nyt on nimittäin mahdollista Helsingissä kävellä Rokoteklinikalle rokotettavaksi ilman ajanvarausta tai lähetettä. Keskuskadulla tällä viikolla avattu rokottamisen kivijalkakauppa on ensimmäinen Suomessa.

– Keskeisellä paikalla sijaitseva rokottamisen klinikka on matalan kynnyksen ennakoivaa terveydenhuoltoa. Se auttaa ihmisiä huolehtimaan ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti terveydestään. Rokotuspalveluiden lisäksi terveydenhuollon ammattilaisemme eli lääkärit ja sairaanhoitajat antavat myös terveysneuvontaa. Klinikalla voivat asioida kaikki terveet henkilöt, ja lääkärin resepti sisältyy palveluun, kertoo Suomen Rokotepalvelun toimitusjohtaja Olivia Kuusinen.   WHO on määritellyt rokotteita kohtaan tunnetun epäröinnin (vaccine hesitancy) yhdeksi kymmenestä maailmanlaajuisesta terveysuhasta. Arviolta jopa 1,5 miljoonaa kuolemaa voitaisiin vuosittain välttää yleisimpien rokotteiden avulla. Suomessa rokotevastaisuutta on esiintynyt erityisesti Pietarsaaressa.  Osa terveydellistä yhteisvastuuta   Kuluva vuosi on koronapandemian takia korostanut rokottautumisen tärkeyttä osana laumasuojaa. Tällä hetkellä yksi ajankohtaisimpia rokotteita on kausi-influenssarokote, joka kannattaa ottaa syksyllä, ennen influenssakauden alkua.   – Influenssarokotusten kattavuus on Suomessa alueellisesti varsin vaihtelevaa ja liian matalalla tasolla. Kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvista lapsista noin kolmasosalle on otettu rokote ja yli 65-vuotiaista vain noin 50 prosenttia ottaa rokotteen vuosittain. Muiden kuin riskiryhmien rokotuskattavuudesta on tietoa huonosti saatavilla. Kattavuus on kuitenkin matalampi kuin monessa muussa länsimaassa, kertoo Suomen Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila.  Tänä vuonna influenssarokotteen ottamiselle on erityisen vahvat perusteet.  – Viime talvena influenssaa sairastettiin vain vähän ja väestöllä ei siten ole luontaista suojaa tautia vastaan. Lisäksi WHO:n ennusteen mukaan kiertävät virukset muuttuvat aiemmasta. Rokotteessa on tänä vuonna vaihdettu kolme virusta neljästä. Meidän tulisi yhteiskuntana kaikin keinoin edistää terveyttämme, sillä koronaepidemian myötä sairaalapaikoista voi tulla kauden aikana pulaa. Omasta rokotesuojasta huolehtiminen on osa terveydellisen yhteisvastuun kantamista hyvän käsihygienian, hihaan yskimisen ja maskin käytön tapaan, Vakkila toteaa.   Vaikeaa ja hankalaa muistaa  Suomalaiset saavat kansallisen terveydenhuollon kautta kattavan rokotesuojan, jonka antaminen alkaa neuvolassa ja osalla väestöä jatkuu aina opiskelu-, varusmies- tai siviilipalvelusaikaan saakka. Vaikka moni rokote antaa pitkäaikaista suojaa vakavia tauteja vastaan, kaikkien rokotteiden suoja ei ole elinikäinen. Erityisesti yli 30-vuotiaiden kannattaa tarkastaa, milloin on viimeksi ottanut rokotetehosteen esimerkiksi jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan eli dtap-rokotteen.   – Monelle on yllätys, että rokotteen antama jäykkäkouristussuoja on voimassa rajatun ajan. On tyypillistä, että viimeinen rokote saadaan koulussa tai armeijassa, mutta tämän jälkeen tehosteannoksen ottaminen helposti unohtuu, Vakkila huomauttaa.  Rokotesuoja kuntoon   – Rokote auttaa vain ennakkoon otettuna. Samalla on tärkeää muistaa, että rokote on lääkevalmiste. Kuten muutkin lääkkeet, rokotteita ei anneta varmuuden vuoksi, vaan aina tarpeen ja harkinnan mukaan, Vakkila muistuttaa.   Lähteet: Suomen Rokotepalvelu Oy:n ja STM:n tiedotteet Teksti: Tuula Ketola Kuva: Pixabay.com #hyväelämä #terveyshuolto #rokotteet

 

Kuten tiedätte jo uutisista, olemme polkaisseet kannat kattoon

"Rouvalle X."

"Kuten jo todennäköisesti tiedätte uutisista, olemme murtautuneet Vastaamon potilastietokantaan, otamme Teihin yhteyttä koska olette käyttäneet Vastaamon terapia- ja/psykiatriapalveluita."

"Koska tämän yrityksen johto on kieltäytynyt ottamasta vastuuta omista virheistään, joudumme ikävä kyllä pyytämään Teitä maksamaan pitääksenne henkilötietonne turvassa."

"Seuraa alla olevia ohjeita lähettääksesi Bitcoineja osoitteeseemme. Jos vastaanotamme 200 euroa arvosta Bitcoineja 24 kuluessa, tietonne poistetaan pysyvästi palvelimiltamme."

"Jos emme vastaanota tätä maksua 24 tunnin sisällä, Teillä on vielä toiset 48 tuntia hankkia ja lähettää meille 500 euron arvosta Bitcoineja. Jos emme tämänkään jälkeen vastaanota rahojamme, tietonne julkaistaan kaikkien nähtäville, sisältäen nimenne, osoitteenne, puhelinnumeronne, henkilötunnuksenne, sekä tarkan potilaskertomuksenne joka sisältää mm. litterointeja keskusteluistanne Vastaamon terapeutin/psykiatrin kanssa."

"Seuraa ohjeita..."

Vastaus kiristäjälle/kiristäjille

"Kuten te Vastaamon potilastietoihin murtauneet jo todennäköisesti tiedätte, luin Iltalehdestä, että olen Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhri. Ensin ällistyin, sitten koin epäuskoa ja lopuksi järkytyin."

"Koska terapiaistunnot Hämeenlinnassa ovat jo takana päin ja elämä kulkee oikein hyvin raiteillaan, kieltäydyn ottamasta osaa virheisiinne. Joudunkin ikävä kyllä järkyttyneenä pyytämään Teitä tienaamaan rahaa jollain muulla tapaa. Näin henkilötietonne ovat ehkä turvassa. Valitettavan rikoksenne vuoksi, saanette kovan lain tuomion."

"Suhtaudun tietomurtoon suht neutraalisti. On myönnettävä, että aluksi kyllä järkytyin luettuani uutisia."

"Olen lukenut ohjeitanne, ja siksi otin heti yhteyttä poliisiin. Hän oli hyvin auttavainen. Sain tietoa siitä, mitä pitää tehdä tässä tilanteessa."

"Eli - julkaisen nimenne, osoitteenne, puhelinnumeronne, henkilötunnuksenne, sekä tarkan rikoskertomuksenne joka sisältää todennäköisesti karkkivarkauksia, ylinopeussakkoja ja bensa-automaattivarkauksia. Tosin vielä en tiedä sinusta/teistä yhtikäs mitään."

"Kaduttaako sinua/teitä nyt, ettette ole aikoinaan hakeutuneet terapiaan? Valitettavasti en voi suositella Vastaamon palveluita. Sinun/teidän täytyy etsiä jokin toinen terapiapulju. Niissä tosin taitaa olla jonkinmittainen jono."

"Onnea ja menestystä jännitävään elämääsi/elämäänne! Kannat kattoon!"

Tekstin alkuosa on suora lainaus uhkaus-/kiristyskirjeestä. Loppusosasta ja kuvasta vastaa Anne-Maj Aunula. Takana on autenttinen uhri, jonka nimeä en paljasta.

#terveydenhuolto #Vastaamo #terapia #hyväelämä

 

 

Aika ottaa influenssarokote

 

-Influenssa voi olla vakava tauti varsinkin riskiryhmille. Vaaralliseksi sen tekevät jälkitaudit, jotka voivat olla varsinkin iäkkäille ja perussairaille jopa kohtalokkaita. Olisi erittäin tärkeää, että riskiryhmäläiset kävisivät rokottautumassa, sanoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Sairautensa vuoksi influenssan riskiryhmiin kuuluville tehdystä Sydänliiton ja Sanofin kyselystä kävi ilmi, että joka viides ei kokenut kuuluvansa influenssan riskiryhmään. Valtaosa vastaajista suhtautui influenssarokotukseen myönteisesti. Kielteisesti suhtautui vain joka kymmenes. Vastaajista kaksi kolmesta oli ottanut viime vuonna influenssarokotteen.

Iäkkäät rokotemyönteisimpiä

Kyselyn mukaan asenne influenssarokotuksia kohtaan heijastui rokottautumiseen. Myönteisimmin influenssarokotuksiin suhtautuivat iäkkäämmät vastaajat: yli 65-vuotiaista 86 % suhtautui influenssarokotuksiin myönteisesti, kun vastaava luku alle 50-vuotiailla oli 57 %. Influenssarokotteen ottaneista lähes kaikki (97 %) suhtautuivat influenssarokotukseen myönteisesti, mutta myönteisesti suhtautui myös joka kolmas, joka ei ollut ottanut influenssarokotetta.  

Yleisimpiä syitä influenssarokotteen ottamiselle olivat rokotteen maksuttomuus, tavaksi muodostuminen ja taudin leviämisen estäminen. Rokotteen ottamatta jättämisen syitä olivat epäusko rokotteen tehoon, epäilys siitä, ettei influenssa ole itselle vakava sairaus ja influenssaan sairastumisen epätodennäköisyys.

Kysyin kahdeltä helsinkiläiseltä heidän influenssarokotuksistaan: Anna, 84, on ottanut influenssarokotteen jo vuosia ikänsä vuoksi omalla terveysasemallaan, joka on kävelyetäisyydellä.

-En tiedä, missä saan sen nyt kun terveysasemalla ei anneta niitä. Täytyy ottaa asiasta selvää, hän miettii.

Helsingin Sanomien mukaan (Kimmo Oksanen 21.10.) Helsinki järjestää tänä vuonna poikkeuksellisesti kausi-influenssarokotukset pelkästään ajanvarauksella. Rokotukset on keskitetty neljään paikkaan: Jätkäsaaren influenssarokotuspisteeseen, Kustaankartanon seniorikeskukseen, Liikuntamyllyyn Myllypurossa sekä Munkkiniemen palvelukeskukseen.

Rokotukset aloitetaan 9.11. Ajanvaraus aukeaa 26.10, ja kaupunki kehottaa varaamaan ajan mieluiten verkossa. Miten tämä onnistuu vanhuksilta, joista moni ei edes omista tietokonetta?! Puhumattakaan faktasta, että matka uuteen rokotuspaikkaan voi olla nyt liian pitkä tai hankala. Veikkaan, että rokotus jää monelta vanhukselta valitettavasti näistä syistä ottamatta tänä vuonna.

Juhani, 53, otti rokotteen yksityisellä lääkäriasemalla tällä viikolla. Miehen työnantaja tarjosi sen hänelle tässä poikkeustilanteessa.

-Eka kerran nykyinen työnantaja tarjosi rokotteen. Muulloin olisin saanut piikityksen työterveydestä rokotteen itse maksamalla. Ei ainakaan sitten influenssaoireita sotke koronaan tässä tilanteessa.

 Mies kertoo, että on ottanut rokotteen kerran aikaisemminkin, kun silloinen työnantaja sen tarjosi.

 -Silloin sain lentsuoireita ja siksi en olekaan ottanut tässä välissä. Olen sairastanut influenssan ihan kunnolla.

 Korona auttoi ymmärtämään influenssan vakavuuden

Sydänliton ja Sanofin kyselyn vastaajista 71 % ilmoitti, että koronavirus on saanut heidät suhtautumaan muihinkin tartuntatauteihin, kuten influenssaan, entistä vakavammin.

-Kansankielessä influenssa ja flunssa sekoitetaan toisiinsa tai niitä pidetään yhtenä ja samana tautina. Tämä kävi ilmi myös kyselyssä, sillä vain hieman yli puolet vastaajista tiesi niiden olevan täysin eri tauteja”, Hekkala kertoo.

Influenssan tunnistaa nopeasti nousevasta korkeasta kuumeesta ja useimmilla esiintyy myös lihas- tai päänsärkyä. Flunssan eli nuhakuumeen oireisiin kuuluvat kova nuha ja tukkoisuus. Flunssaa aiheuttavat useat eri virukset, eikä sitä vastaan ole olemassa rokotetta toisin kuin kausi-influenssaa vastaan. Joka kuudes kyselyyn vastanneista ei tiennyt, että influenssan ehkäisemiseksi on olemassa rokotteita.

Tutkimuksen toteutti YouGov Finland Sydänliiton ja lääkeyhtiö Sanofin toimeksiannosta elo-syyskuussa 2020. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi yhteensä 771 vähintään 18-vuotiasta, sairautensa tai hoitonsa vuoksi influenssan riskiryhmiin kuuluvaa henkilöä. 

Riskiryhmät lyhyesti

Influenssarokotetta suositellaan ja sen saavat Kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta henkilöt, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa merkittävän uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä.

Ryhmät ovat:

o   Kaikki 65 vuotta täyttäneet

o   Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat iästä riippumatta

o   Alle 7-vuotiaat lapset

o   Raskaana olevat naiset

o   Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri

o   Varusmiespalveluksensa/vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat

o   Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö

o   Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat kroonista sydän-, keuhko-, aineenvaihdunta-, maksa- tai neurologista sairautta sairastavat sekä henkilöt, joilla on vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito

 

Lähde: Sanofin tiedote ja ww.hs.fi

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: pixnio.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #influenssarokote

Jo nuorilla merkkejä valtimonkovettumataudista!

Verisuonet ahtautuvat haitallisesta LDL-kolesterolista. Se lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Kolesterolia kertyy verisuonien seinämään hitaasti ja oireitta.

Kolesterolia voi kertyä jo nuoresta alkaen. Tutkijoiden mukaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden puuttuminen ei välttämättä suojaa valtimonkovettumataudilta tai sydäninfarktilta.

Verisuonien muutokset tapahtuvat entistä nuoremmille ja entistä alhaisimmilla LDL-pitoisuuksilla. Kiitos mm. chipsien, rasvaisten hampurilaisten ja ranskalaisten. Onneksi keinot kolesterolin alentamiseksi ovat nykyisin tehokkaita. Muutokset pitää kuitenkin tehdä ajoissa ja niiden on oltava pysyviä.

- Henkilöillä, joilla ei ole riskitekijöitä ja joiden LDL-pitoisuuden alentamiseen ei tarvita lääkehoitoa, on hyvät edellytykset laskea LDL-kolesteroliaan erityisesti ruokavalion muutoksilla. Tutkimuksissa on osoitettu, että ruokavaliota muuttamalla on mahdollista saavuttaa keskimäärin 26-40 %:n lasku LDL-kolesterolipitoisuudessa, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

 Kuituja ruokavalioon

Käypä hoito -suosituksen ravitsemusohjeet LDL-pitoisuuden alentamiseksi ovat Schwabin mukaan pysyneet periaatteiltaan samanlaisina. Muuttuvaan elintarvikevalikoimaan reagoidaan nykyään jatkuvasti.

- Keskeisimpiä muutoksia ruokavaliossa ovat rasvan laadun parantaminen, kuidun lisääminen sekä kasvistanolia ja -sterolia sisältävien tuotteiden käyttö, luettelee Schwab.

Maitotuotteista, juustoista ja rasvaisesta lihasta saatavat kovat, tyydytteneet rasvat tulisi vaihtaa tyydyttämättömiin rasvoihin. Ruokavaliossa tulee olla kuitua. Sitä saadaan mm. kasviksista, juureksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljoista. Myös pähkinät ja siemenet ovat kuitupitoisia.

- Kasvistanolit ja -sterolit tarjoavat hyvän teholisän terveyttä edistävän ruokavalion rinnalle henkilöille, joiden sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski on pieni ja LDL-kolesteroli hieman yli tavoitepitoisuuden. Myös kolesterolilääkkeiden käyttäjät voivat hyötyä niistä, toteaa Scwab.

Pienillä elämäntapamuutoksilla voidaan alentaa LDL-kolesterolia. Muutokset ovat yksilöllisiä ja ne voidaan havaita usein jo kuukaudessa. Se, jos mikä motivoi jatkamaan. Eikö vain?

Lisätietoa: Mikko Syvänne, professori, kardiologian erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti, syvannemikko@gmail.com tai Ursula Schwab, kliinisen ravitsemustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, ursula.schwab@uef.fi

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula

Lähde: Aapo Toivola, Kaufmann

#hyväelämä #kolesteroli #terveydenhuolto

 

Omavaraisuus lääkevalmistuksessa

Suurin osa lääkkeistä valmistetaan nykyisin Intiassa ja Kiinassa. Nyt koronapandemia on tuonut esiin keskittymisen riskit. Iso kysymys on, että miten edes osa lääketuotannosta voitaisiin siirtää takasin Eurooppaan.

Harvemmin sitä ajattelee, missä lääkkeet valmistetaan – niiden saatavuushan tässä on tärkeintä. Apteekkarilehden artikkelin mukaan Kiinasta on tullut 25 vuodessa maailma johtava rinnakkaislääkkeiden aktiiviaineiden valmistaja.  Lääkevalmistus on riippuvainen Kiinan tuottamasta aktiiviaineista ja peruskemikaaleista. Maata tarvitsee esimerkiksi Intia, joka on toinen merkittävä rinnakkaislääkkeiden valmistaja.

Euroopan Unioniin alueella myytävistä lääkkeistä noin 40 prosenttia on valmistettu muualla kuin EU-maissa. Merkillepantavaa on myös, että lääkkeiden tuotantoprosessit on pilkottu pieniin osiin ja hajautettu. Sanomattakin on selvää, että tällainen järjestelmä on erittäin haavoittuvainen.

Siksi kulunut koronakevät ja -syksy on herättänyt eri tahot pohtimaan, onko lääketeollisuuden voimakas keskittyminen suurille valmistajille ja edullisempien tuotantokustannusten maihin enää järkevää.

Kovia kannustimia tarvitaan

Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinnan mukaan lääkevalmistuksen lisäämiseen Euroopassa on lukuisia keinoja: täällä voitaisiin tukea täällä jo tapahtuvaa alkuperäislääkkeiden valmistusta tai palauttaa tänne geneerisen valmistusprosessin osia halvan tuotannon maista.

Myös viime keväänä julkaistussa EU:n teollisuustrategiassa linjataan, että Eurooppaan on palautettava takaisin kriittisten toimialojen teollisuutta, ja esimerkiksi lääkkeiden tuotannossa on oltava nykyistä omavaraisempi.

Kannustimina on mietittävä, ovatko kilpailulainsäädäntö tai lupamenettely houkuttelevia, saadaanko Eurooppaan rakennettua ympäristölainsäädännön mukaiset prosessit, ja onko esimerkiksi Suomessa riittävästi tuotanto-osaamista.

Meillä onneksi valtionhallinnossa tehdään työtä lääke- ja rokotetuotannon lisäämiseksi. Rinta kommentoi, ettei lääkkeitä voi alkaa tuottaa noin vain, kuten esimerkiksi hengitysmaskeja, vaan lääketehtaan perustaminen vie nollasta 5-10 vuotta.

-Nopein keino lisätä lääke- tai rokotetuotantoa on tukea Suomessa jo olevia toimijoita. Meillä on kaksi isoa lääketehdasta, Bayer ja Orion, sekä pari erittäin merkittävää biolääketuotannon tuotantoyksikköä, Turussa Biovian ja Kuopiossa Finvector, Rinta kertoo.

Johtajan mukaan Suomessa kannattaisi satsata korkean teknologian lääkkeisiin, kuten soluterapioihin ja geenilääkkeiden valmistukseen. Näissä myös tuotantovolyymit ovat pieniä, joten mittakaava sopisi Suomeen.

Lisäksi Sirpa Rinnan mukaan Suomen etuja ovat erittäin hyvä maine Aasiassa ja hyvä yhteys pohjoisnavan yli esimerkiksi Japaniin. Maassamme on erittäin vakaa ja luotettava yhteiskuntarakenne ja viranomaistoiminta, hyvät ympäristönormit sekä suomalaisen luotettavuus ja laatu. Myös Pohjoismaiden yhteistyön lisääminen parantaisi omavaraisuutta.

Osa huoltovarmuutta

Orion Suomen kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen arvottaa lääkkeet yhtä keskeisiksi osaksi huoltovarmuutta kuin maatalouden, elintarviketuotannon, energiantuotannon ja puhtaan veden.

Maksimaisen mukaan on riskialtista Euroopalle, että monet elintärkeätkin lääkkeet valmistetaan Aasiassa.

-Suomella on oltava riittävä omavaraisuus kriittisten lääkkeiden, kuten antibioottien, injektioiden ja kipulääkkeiden osalta.

Huoltovarmuuden kannalta tärkeintä olisi tukea geneeristen, paljon käytettyjen lääkkeiden valmistusta. Jos pyritään lisäämään kotimaista valmistusta, tuotteille on oltava kysyntää normaalioloissa. Tuotantoa kun on vaikeaa laittaa pystyyn kriisiaikana.

Aika näyttää, onnistuuko omavaraisuuden lisääminen Euroopassa ja Suomessa lääkevalmistuksen parissa.

Lähde: Erja Elon artikkeli Takaisin Eurooppaan? Apteekkarilehti 4/20

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #lääkevalmistus

Voiko sairaus olla punainen hukka?

Punahukka (SLE) on harvinainen autoimmuunisairaus. Se voi aiheuttaa ongelmia sydämeen, keuhkoihin ja munuaisiin. Tautia esiintyy etenkin nuorilla naisilla. Mutta - esimerkkini kertoo Maija-nimisestä naisesta, jolla ikää on kertynyt yli 70 vuotta ja jolle tauti puhkesi vuosi sitten syyskuussa.

Taudin ensioireita olivat kuume, väsymys, laihtuminen ja lihassärky. Oireina voivat olla myös valkosormisuus ja herkistyminen auringonvalolle, lähde: Duodecim. Maijalla kipeytyivät ensin kädet.

- Kävin ensin terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla viime vuoden syyskuusta aina tämän vuoden kesäkuuhun asti kipeytyneiden käsieni takia. 

- Lääkärit keskustelivat myös keskenään, mutta kumpikaan heistä ei ollut minuun yhteydessä. Lopulta sain sitten vaivoihini vain kipua ja kuumetta lievittävää Panadolia.

- Vasta kesäkuussa pääsin sairaalaan jatkotutkimuksiin. Jostain syystä terveyskeskuksessa ei otettu tosissaan kertoamiani oireita, Maija sanoo ja jatkaa, että diagnoosi oli lopulta punahukka.

Punahukasta ei voi parantua, koska sen syitä ja meganismeja ei tiedetä tarkkaan. Ennuste on onneksi parantunut, ja tauti diagnosoidaan entistä aiemmin. Näin hoitokin voi alkaa aiempaa aikaisemmin. Taudin liitännäissairauksien hoito on tärkeää.

- Kyllä minä käsieni kanssa pärjään, mutta kaikki on vain todella hidasta. Hyvät lääkkeet auttavat. Ja - asia on niin kuin se on, sanoo Maija rauhallisesti mustat tukihanskat käsissään.

Mutta Maija, miten suhtaudut tietoon, että taudista ei voi parantua? - Tauti voi ikään kuin pysähtyä. Se ei parane, vaan tauti voi tulla takaisinkin. Minä elän tässä iässä jo yhden päivän kerrallaan. Vaikeinta elämässäni on ollut pienen tyttäremme kuolema.

Punahukkaan määrätään usein Trexania, kuten Maijalle. Kaikille punahukkaan sairastuneille potilaille tulisi määrätä hydroksiklorokiinia. Tutkimusten mukaan se vähentää taudin pahenemisvauhtia, pienentää veren rasva-arvoja ja ehkäisee verisuonien tukoksia. Se myös parantaa elinajan odotetta.

- Trexan on auttanut. Tosin se on todella vahvaa. Sitä käytetään mm. aikuisten nivelreuman hoitoon ja aikuisten psoriakseen. Lääkettä on käytetty nyt myös koronapotilaiden hoitoon.

- Lääkkeen haittavaikutuksena minulla on ollut mm. pahoinvointia. Hiukset ovat myös lähteneet. Lääke kuitenkin rauhoittaa oireita, joten elämänlaatu paranee.

Miten Maija sinä jaksat olla kaikesta huolimatta positiivinen? - Minua on matkan varrella koeteltu niin paljon, että pienistä ei valitella. Tyttäreni kuolema on ollut raskain taakka kantaa.

- Murheeseen ei kannata jäädä. Lääkkeiden avulla elämänlaatuni paranee. Kaiken yli pääsee!

PS: Punahukkaa eli SLE:tä sairastaa Duodecimin Terveyskirjaston mukaan noin 2000 ihmistä Suomessa. Heistä 90 prosenttia on naisia. Lähes puolella tauti todetaan ennen 30 ikävuotta. 

Kukat on ojennettu Maijalle!

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula

#hyväelämä #punahukka #terveydenhuolto

 

Montako askelta kävelin tänään

Seuraatko terveyttäsi jollakin terveysaplikaatiolla? Minun kännykkäni laskee automaattisesti kävelemäni askeleet, kiitos laitteeseen lataamani sovelluksen. Entä mitä lääkärit ajattelevat näistä potilaiden käyttämistä terveysappeista?

Lääkäri Päivi Metsäniemi pohtii tätä artikkelissaan Duodecim-lehdessä. Minä latasin askelsovelluksen puhelimeeni kaverini vinkistä. Se onkin yksi tapa löytää itseä kiinnostava terveysappi. Muut tavat ovat virtuaalinen vertaistukiryhmä tai algoritmin ehdotuksena kiinnostava appi somevirrasta.

Työkaluja terveystietojen keräämiseen

Mitä nämä sovellukset sitten oikein ovat?  Ne ovat kaikkien saatavilla olevia työkaluja, joiden avulla voidaan kerätä tietoa potilaan arjesta, elämänlaadusta ja sairauden oireista tai hoidosta.

Parhaimmillaan sovellukset voisivat lääkäri Metsäniemen mukaan toimia käyttäytymisen muuttamisen tukena, lisätä sitoutumista hoitoon ja olla vuorovaikutuskanavana vastaanottokäyntien välillä.

Mutta lääkäri painottaa, että meillä on kuitenkin aivan liian vähän tietoa siitä, miten toimivia ja luotettavia nämä sovellukset ovat, miten ihmiset sitoutuvat niihin ja vaikuttavatko ne käyttäytymiseen - ja mitä terveyshyötyjä niiden avulla voidaan saavuttaa.

Lisäksi on myös muistettava, että terveysappimarkkinat ovat villit – keneltäkään ei ole kiellettyä kehitellä terveyteen liittyviä älypuhelinsovelluksia. Lupia tarkastellaan vasta, jos sovelluksia otetaan terveydenhuollon käyttöön.  Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettujen tietojärjestelemien vaatimusten toteutumista.

Ilmeisen moni on äkännyt hyvän markkinaraon, koska terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyviä älypuhelinsovelluksia on jo – satojatuhansia!  Skaala on laaja: askellaskureista keinohaimaan.

Mihin tietoja luovutetaan?

Yhteistä terveysapeille on, että ne on suunniteltu tekemään yhtä asiaa, eikä käyttäjälle ole selvää, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään, ja etenkin luovutetaan. Tätä itsekin mietin – mihin tietoni menevät? Ja miten niitä käytetään – ja kuka? Tosin en usko, että tiedot kävelemistäni kilometreistä per päivä olisivat supertärkeitä, mutta silti.

Lääkäri Päivi Metsäniemen mukaan terveyteen liittyvien mobiilisovellusten markkinat ovat kehittyneet sattumanvaraisesti ja start up-yritysten haistamien liiketoimintamahdollisuuksien innoittamana. Perässä tulee sitten julkinen terveydenhuolto, joka hakee digitalisaatiosta kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Mutta toistaiseksi ei ole vielä olemassa yksinkertaista sovelluskehittäjien ja terveydenhuollon palveluntarjoajien käyttöön sopivaa mallia, jonka avulla tulisi järjestelmällisesti huomioitua lääketieteellinen tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus, käyttäjälle tuotettu terveys- ja elämänlaatuhyöty, toiminnan sujuvoittaminen ja kustannustehokkuuden lisääntyminen, rajapinnat terveydenhuollon  ohjelmistoihin sekä asiakkaan ja ammattilaisen kokema käytettävyys.

Ja niistä askelista: paras kävelylinkkini on toistaiseksi ollut 103 minuuttia kestänyt kävelylenkki, jonka pituus oli 8,54 km. Mutta helposti useasta lyhyestä matkasta tulee 5-12 kilometriä per päivä. Tunnin päiväraja, eli sovelluksen asettama tavoite, ylittyy melkein joka päivä, olen sovelluksesta nyt huomannut.

Lähde: Päivi Metsäniemen artikkeli Potilaani käyttää terveysäppiä – pitääkö minun kiinnostua? Duodecim 17/2020.

 Teksti ja kuva: Tuula Ketola

#hyväelämä #terveydenhuolto #terveyssovellus

 

 

Kaiken se kärsii, mutta rakkaus kestää

Kun Minnan syöksykierre alkoi, sitä ei pysäyttänyt mikään - paitsi itse potilas ja huippulääkärit, joista yksi oli Minnan oma isä. "Hippilääkäriksi" tituleerattu isä oli naimisissa "hippilääkäri" -äidin kanssa. Lapsuuden perheessä oli neljä lasta; ja perhe kasvoi vielä kahdella adoptiolapsella.

Minnan insuliinituotanto loppui jo lapsena, kun hän sairastui diabetekseen. Nyt 41-vuotiaana hän on sairastanut ykköstyypin diabetesta vuodesta 1986 alkaen. Mikään ei varoittanut ennalta tulevaa: Yöunien jälkeen Minna ei nähnytkään enää mitään. Pelottavaa!

Kyseessä oli akuutti glaukooma eli silmänpainetauti, joka aiheutti voimakasta kipua. Sitä voi sairastaa tietämättään niin kuin Minna, koska tauti on varsinkin alkuvaiheessa usein täysin oireeton. Hoidoista huolimatta Minnan vasen silmä lopulta sokeutui. On onni, että oikea silmä on kaikesta huolimatta vielä näkevä.

Lopulta meni terveys ja työkyky

 

Ja tuli päivä, kun munuaisetkaan eivät enää toimineet kunnolla. Edessä oli lopulta hänen itsensä ehdottama haiman ja munuaisen kombisiirto. Vanha haima ja munuaiset saivat jäädä vatsaan.

Leikkaus tehtiin Helsingin Meilahden elinsiirtopoliklinikalla, johon kaikki Suomen elinsiirrot on keskitetty. Vakavien komplikaatioiden takia Minnalle tuli ns. käänteishyljintä - ensimmäinen Suomessa tätä lajia.

Käänteishyljintä ("graft-versus-host -reaktio) on elinsiirron komplikaatio, jossa kudossiirteen valkosolut tunnistavat immuunipuutteisen isännän kudosrakenteita vieraiksi ja jossa ne kehittävät immuunivasteen niitä kohtaan. (Lähde: Wikipedia)

Taudin - tai sanoisinko kroonisen katastrofin - käänteishyljinnän hoitoon on kehitetty fotofereesi eli ns. soluhoito. 

Yleisemmin käänteishyljintä tapahtuu luuytimensiirron,  kantasolusiirron jälkeen. Se saattaa tapahtua myös verensiirron seurauksena, mutta harvoin kiinteiden elinten siirron yhteydessä, kuten Minnalla.

Vaarassa ovat erityisesti potilaat, joiden immuunijärjestelmä on vajavainen eikä siten pysty puolustamaan elimistöä. Minnalla raju tulehdus ulottui suusta peräsuoleen asti. Hengenvaaralliseksi operaation teki suolikuolio.

 

Olen kaunismieli

 

Tällä hetkellä Minna elää väliaikaisen ohutsuoliavanteen kanssa. Avanne on navan oikealla puolella. Se tyhjennetään 6-10 kertaa päivässä. Avannepussi vaihdetaan kahden tai kolmen päivän välein.

 

Minna luovutti loppukesällä pyörätuolin takaisin Laakson apuväline -yksikköön. Pidemmillä matkoilla hän turvautuu rollaattoriin. Lyhyet matkat sujuvat yllättävää kyllä jo ilman apuvälineitä. Mikä ihanuus ja elämän kauneus!

 

Toisista ihmisistä kiinnostunut Minna on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisellä on uskomaton kyky selviytyä. - Olen ns. kaunismieli, joka järkyttyy ilkeistä ihmisistä. Välillä kuitenkin toivon voivani olla lomalla itsestäni, koska näen edelleen painajaisia kovista kivuista.

- Kauniit asiat, kuten kengät ilahduttavat. Olen peruspositiivinen, jonka elämänilo nousee kuin nouseekin aina pinnalle kaiken tämän jälkeenkin. Siitä iso kiitos miehelleni Mikolle. Hän on seissyt rinnallani jo kouluikäisestä lähtien.

Teksti: Anne-Maj Aunula

Kuva: Minna

#hyväterveys #syöksykierre #kaunismieli

Kuinka toimia pienen lapsen kanssa koronatestissä

Moni lapsi joutuu koronapandemian aikana nyt koronatestiin. Tilanne on tärkeä pitää turvallisena ja hallittuna. Tässä Terveystalon psykologi Tuija Turusen kuusi vinkkiä siitä, miten vanhemmat voivat valmistautua lapsen näytteenottoon.

Valmistele lasta testiin. Valmistele lasta testiin kertomalla tulevasta toimenpiteestä ikätasoisesti eli siten, että lapsi ymmärtää. Käytä lapselle tuttua kieltä. Lapselle on hyvä kertoa rehellisesti, mihin ollaan menossa ja mitä näytteenotossa tapahtuu. On hyvä kertoa, että toimenpide voi hetken nipistää, mutta se on nopeasti ohi, eikä siinä käy mitenkään.

 Erota, mitä lapsi voi ja mitä hän ei voi tilanteessa valita. On tärkeää, ettei lapsen kanssa käydä kauppaa siitä, tehdäänkö toimenpide vai ei. Sen sijaan voidaan neuvotella siitä, missä lapsi sen aikana istuu tai mitä mukavaa sen jälkeen voidaan tehdä. Rajat pitää asettaa ystävällisesti, mutta varmasti. Lapsi aistii vanhemman epäröinnin herkästi, joten myös vanhemman on pysyttävä tilanteessa vakaana.

Pysy itse rauhallisena. Turvallisen aikuisen läsnäolo tilanteessa on tärkeää. Jos vanhemmat hätääntyvät, tämä tarttuu lapseenkin. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen tärkeämpää on vanhemman rauhallisuus tilanteessa. Kun vanhemmat ja hoitohenkilökunta hallitsevat tunteensa,  lapsenkin on helpompi tuntea olonsa turvatuksi. Isompien lasten kohdalla voi näytteenotto joskus onnistua paremmin ilman vanhempaa.

Kiinnitä huomiota asioiden sanoittamiseen ja sävyyn. On eri asia pyytää lasta kannustaen esimerkiksi olemaan paikoillaan, kuin varoittaa uhkaavasti liikkumasta senttiäkään. Pieni lapsi voi tällaisen käskyn alla säikähtää, mitä kamalaa tapahtuu, jos hän vahingossa liikahtaakin. Aikuinen tietää, että seurauksena on vain toimenpiteen pitkittyminen, mutta lapsi voi pelätä jotain pahempaa. Juttelemalla voi rauhoittaa lasta.

Ohjaa lasta rauhallisesti. Sano lapselle, että näytteenotossa saa itkeä, jos se helpottaa. Tarvittaessa lapsen huomiota voi suunnata toisaalle. Onnistunut näytteenotto lapselta vaatii tilanteeseen perehtymistä ja rauhaa

 Kehu ja kiitä lasta toimenpiteen aikana ja erityisesti sen jälkeen. Näytteenoton aikana ja sen jälkeen on erittäin tärkeää kehua, kannustaa ja palkita lasta. Huomioi hyvä ja juhlikaa yhdessä, kun tilanne on ohi. Kiitä lasta siitä, että saitte ikävän asian hoidettua.

 Lähde: Terveystalon tiedote

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #koronatesti

Botuliinia poskeen ja selkärankaan

Törröhuulisia ja pinkeäihoisia, ihmeen rypyttömiä vanhempia "frouvia" on nähty katukuvassa 1980-luvulta saakka. Nuoruuden ihannoinnin yleistyessä kroppaa on kiristetty toki myös plastiikkakirurgin veitsen avulla.

Miehille on tarjolla bro-tox -hoitoja ikääntymishoitoihin. Hoidon avulla voidaan vähentää esimerkiksi voimakasta, häiritsevää liikahikoilua. Bro-toxia käytetään myös ennenaikaiseen siemensyöksyyn ja erektio-ongelmiin (Lähde: Cityklinikka).

Botuliinia käytetään mm. kivuliaisiin kramppeihin, pakkoliikkeisiin, migreeniin.ja spastisuuteen, joka johtuu keskushermoston vauriosta. Spastisuutta voi esiintyä, jos selkäydin on vaurioitunut kaula- ja rintarangan alueella.

Spastiset lihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa, mikä vaikuttaa arjen toimintoihin ja liikkumiseeen. Nimimerkki Tuulialla spastisuus on huomattavaa varsinkin vasemassa kädessä aina nyrkkiä myöten. Sisäänpäin vääntyneen nyrkin sormet ovat tiukassa supussa, eivätkä ne "tottele avaa nyrkki" -käskyjä.Vasen käsi ei myöskään nouse kuin 30 asteen kulmaan. Vuosi sitten kulma oli reippaasti suurempi, parempi.

Koska Tuulian kävelykin on hieman vaivalloista, hän käyttää rollaattoria apuvälineenään. Rollaattorin käyttö onnistuu vain, jos hän asettaa oikealla kädellä vasemman käden sormet rollaattorin kahvaan.

Jotta arki olisi helpompaa, Tuulia on saanut botuliinia käden lihasten liikehäiriöihin aktiivisen fysioterapian lisäksi. Selkäydinvaurioiden erityistason hoito, kuntoutus ja elinikäinen seuranta on keskitetty HUSin Selkäydinvammapoliklinikalle Nordenskiöldin kadulle, vastapäätä vanhaa Jäähallia. Työryhmään kuuluvat fysiatri, sairaanhoitaja, toiminta- ja fysioterapeutit, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijät. Muut selkäydinvammakeskukset sijaitsevat Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Tuulia kävi viime viikolla hakemassa jälleen apua botuliinista - tai niin sitä luultiin. Selkäydinvammapoliklinikalla (SYV) tarpeen arvion tekivät kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa tarkkojen mittausten sekä fyysisten testien avulla.

Viime vuonna Tuulian arvot tähän vuoteen verrttuina olivat selvästi paremmat. Botuliinia ei hän kuitenkaan enää saanut. Olikohan syy säästötoimenpiteistä? - Kunhan vain kysyn...

Toivottavasti edes fysioterapia jatkuisi!

Teksti: Anne-Maj Aunula 

Kuva: Wikipedia

Kuka on tarpeellinen, kuka tarpeeton?

Poikkeusoloissa huono-osaisuus kasautuu. Luustoliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan koronaviruspandemian haitat kohdistuivat keväällä suuressa määrin niihin, jotka ovat jo valmiiksi huono-osaisia.

Luustoliitto lähetti osteoporoosia sairastaville jäsenilleen kyselyn, joka perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koetun osallisuuden mittariin.

Tuloksista näkyy, että osalle jo ennen poikkeusoloja on koettu elämäntilanne ollut vaikea. Eristyksen kaltaisissa oloissa kokemus syrjäytymisestä on vahvistunut entisestään. Kokemus osattomuudesta oli laajaa, ja se koski useita eri osallisuuden osa-alueita.

Henkilöt, joilla kokemus omasta osattomuudesta oli vahva, oli tavallisesti haasteita myös käytännön arjessa: apua ei saanut tarvittaessa, sosiaalisia verkostoja ei ollut ja keinoja selvitä muuttuneessa tilanteessa oli vähän.

Vastaajat näkivät koronakeväässä hyvääkin: kevät toi osalle ikääntyneistä internetin palvelut osaksi arjen hyvinvointia: 57 %:ia oli käyttänyt netin liikuntavinkkejä, 62 %:ia oli löytänyt internetistä ruokaohjeita ja 53 %:ia kertoi kokeilleensa uusia sähköisiä tapoja yhteydenpidossa läheisiinsä ja ystäviinsä.

Peruutukset hoitohenkilökunnan tekemiä – ei uusia aikoja tilalle

Julkisuudessa on annettu kuva, että pääasiassa pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat itse ovat peruuttaneet omat lääkäriaikansa. Niinpä terveyskeskusten vastaanottotilat ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Luustoliiton kyselyn mukaan 27 %:ia vastaanottoajoista on peruttu, mutta peruutukset ovat olleet pääosin lääkärin tai hoitavan tahon tekemiä. Vain pienen osan peruutuksista tekivät potilaat itse. Lisäksi liki joka kymmenes vastaaja, jonka aika peruttiin, kertoi kyselyssä, että uutta vastaanottoaikaa ei ole annettu peruutetun tilalle.

Näin hoidon jatkoon liittyvät toimenpiteet voivat olla potilaan oman aloitteellisuuden varassa, kun terveydenhuolto ”maksaa hoitovelkaa” ja normalisoi toimintaansa. Uuden ajan saaminen peruutetun tilalle voi viedä aikaa ja vaatia sinnikkyyttä – mikä on kohtuutonta itsensä osattomaksi kokevalle ihmiselle.

Sairauden hoitaminen haasteellista

Myös osteoporoosin omahoito eli välttämätön pitkäaikaissairauden hoito on tuottanut huono-osaisimmalle ryhmälle haasteita. Esimerkiksi monipuolisen ja terveellisen ruokavalion noudattamiseen ei ole ollut mahdollisuuksia, ja liikunta on ollut rajoittunutta.

Osalle osteoporoosia sairastavista poikkeusolot ovat tuottaneet merkittäviä ongelmia sekä todennäköisesti heikentäneet terveydentilaa ja toimintakykyä. Nämä vaikuttavat ilman lisätoimia myös tulevaisuudessa. Tämä on lasku, jonka maksaminen on tärkeää hoitaa. Osteoporoosia sairastavat tarvitsevat toimivan pitkäaikaissairauden hoidon ja omahoidon ohjauksen sekä kuntoutusta.

Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista, joten ihan pienen joukon kärsimyksistä ei ole kyse. Sairauden tunnusmerkkejä ovat pituuden lyheneminen ja luunmurtumat.

Lähde: Luustoliiton tiedote

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: piqsels.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #hoitopolutkuntoon #kukkarokiinni