Kuka on tarpeellinen, kuka tarpeeton?

Poikkeusoloissa huono-osaisuus kasautuu. Luustoliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan koronaviruspandemian haitat kohdistuivat keväällä suuressa määrin niihin, jotka ovat jo valmiiksi huono-osaisia.

Luustoliitto lähetti osteoporoosia sairastaville jäsenilleen kyselyn, joka perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koetun osallisuuden mittariin.

Tuloksista näkyy, että osalle jo ennen poikkeusoloja on koettu elämäntilanne ollut vaikea. Eristyksen kaltaisissa oloissa kokemus syrjäytymisestä on vahvistunut entisestään. Kokemus osattomuudesta oli laajaa, ja se koski useita eri osallisuuden osa-alueita.

Henkilöt, joilla kokemus omasta osattomuudesta oli vahva, oli tavallisesti haasteita myös käytännön arjessa: apua ei saanut tarvittaessa, sosiaalisia verkostoja ei ollut ja keinoja selvitä muuttuneessa tilanteessa oli vähän.

Vastaajat näkivät koronakeväässä hyvääkin: kevät toi osalle ikääntyneistä internetin palvelut osaksi arjen hyvinvointia: 57 %:ia oli käyttänyt netin liikuntavinkkejä, 62 %:ia oli löytänyt internetistä ruokaohjeita ja 53 %:ia kertoi kokeilleensa uusia sähköisiä tapoja yhteydenpidossa läheisiinsä ja ystäviinsä.

Peruutukset hoitohenkilökunnan tekemiä – ei uusia aikoja tilalle

Julkisuudessa on annettu kuva, että pääasiassa pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat itse ovat peruuttaneet omat lääkäriaikansa. Niinpä terveyskeskusten vastaanottotilat ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Luustoliiton kyselyn mukaan 27 %:ia vastaanottoajoista on peruttu, mutta peruutukset ovat olleet pääosin lääkärin tai hoitavan tahon tekemiä. Vain pienen osan peruutuksista tekivät potilaat itse. Lisäksi liki joka kymmenes vastaaja, jonka aika peruttiin, kertoi kyselyssä, että uutta vastaanottoaikaa ei ole annettu peruutetun tilalle.

Näin hoidon jatkoon liittyvät toimenpiteet voivat olla potilaan oman aloitteellisuuden varassa, kun terveydenhuolto ”maksaa hoitovelkaa” ja normalisoi toimintaansa. Uuden ajan saaminen peruutetun tilalle voi viedä aikaa ja vaatia sinnikkyyttä – mikä on kohtuutonta itsensä osattomaksi kokevalle ihmiselle.

Sairauden hoitaminen haasteellista

Myös osteoporoosin omahoito eli välttämätön pitkäaikaissairauden hoito on tuottanut huono-osaisimmalle ryhmälle haasteita. Esimerkiksi monipuolisen ja terveellisen ruokavalion noudattamiseen ei ole ollut mahdollisuuksia, ja liikunta on ollut rajoittunutta.

Osalle osteoporoosia sairastavista poikkeusolot ovat tuottaneet merkittäviä ongelmia sekä todennäköisesti heikentäneet terveydentilaa ja toimintakykyä. Nämä vaikuttavat ilman lisätoimia myös tulevaisuudessa. Tämä on lasku, jonka maksaminen on tärkeää hoitaa. Osteoporoosia sairastavat tarvitsevat toimivan pitkäaikaissairauden hoidon ja omahoidon ohjauksen sekä kuntoutusta.

Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista, joten ihan pienen joukon kärsimyksistä ei ole kyse. Sairauden tunnusmerkkejä ovat pituuden lyheneminen ja luunmurtumat.

Lähde: Luustoliiton tiedote

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: piqsels.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #hoitopolutkuntoon #kukkarokiinni