Amputoidun pikkurillin kirous. Hermokipu, CPRS-"säkäri" - iskee käteen salakavalasti, milloin missäkin ja minnekin. Lisäksi käsi on kuin neulatyyny, kun kämmen ja sormet "tikkuilevat". On aivan kuin veri ei kiertäisi.
Yleensä sormien puutumista aiheuttaa jonkin käteen kulkevan hermon puristus- tai pinnetila (Lähde: Terveysinfo). Raaja tai raajat ovat turvoksissa, punaisia, ne ovat toisaalta kylmät ja toisaalta kuumat. Tumpilla on nämä kaikki. Jackpot! Jatkolähete takaisin Töölön sairaalaan on lähtenyt.
Neuropaattiseen, krooniseen CPRS-kipuoireyhtymään on tarjolla monia hoitoja. On fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Ennuste on yleensä hyvä. Kädessä oleva CPRS korjaantuu ajan kanssa. Kättä pitää kuitenkin kivuista huolimatta käyttää ja kuntouttaa. Ja näin me teemmekin - paitsi näin ravustuskaudella me emme syömme rapuja. Liian hankalaa. Sorry naapuri!
Jos vahingoitunutta raajaa ei käytetä, se lisää kivun kroonistumisriskiä. Ja sitähän me ei Tumpin kanssa haluta. Me haluamme pelata sulkapalloa, tennistä, uida ja kirjoittaa.
Sadastatuhannesta (Lähde: Terveysinfo) ihmisestä 8-40 sairastaa CPRS:ää. Jos vammaa ei hoideta, kipualue voi levitä ja kroonistua. Uskomatonta, mutta totta, on se, että kipu voi levitä myös toisen puolen raajaan. Ihmeellistä!
CPRS:n hoitoon käytetään neuropaattisen kivun lääkkeitä. Olen nyt kokeillut paria vaihtoehtoa, mutta ne sekoittavat pääni totaalisti ja päivät kuluvat nukkuessa. Olen kärsinyt Panacodista myös inhottavia vieroitusoireita. Pitänee vielä etsiä, jotta löytää jonkin muun vaihtoehdon kivunhoitoon.
Yksi toiminnallinen koe on tulossa torstaina. Syksyn sulkapallopelit käynnistyvät ja nelinpeli odottaa myös minun panostusta. Meinaan kokeilla, vaikka hirvittääkin. Koska Tumppi on pelikädessä, kiinnitetään se nimettömään teipillä. Näin se ei toivottavast ala säätää omiaan.
Tsemppiä meille!
Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula
#hyväelämä #terveydenhuolto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti