Montako askelta kävelin tänään

Seuraatko terveyttäsi jollakin terveysaplikaatiolla? Minun kännykkäni laskee automaattisesti kävelemäni askeleet, kiitos laitteeseen lataamani sovelluksen. Entä mitä lääkärit ajattelevat näistä potilaiden käyttämistä terveysappeista?

Lääkäri Päivi Metsäniemi pohtii tätä artikkelissaan Duodecim-lehdessä. Minä latasin askelsovelluksen puhelimeeni kaverini vinkistä. Se onkin yksi tapa löytää itseä kiinnostava terveysappi. Muut tavat ovat virtuaalinen vertaistukiryhmä tai algoritmin ehdotuksena kiinnostava appi somevirrasta.

Työkaluja terveystietojen keräämiseen

Mitä nämä sovellukset sitten oikein ovat?  Ne ovat kaikkien saatavilla olevia työkaluja, joiden avulla voidaan kerätä tietoa potilaan arjesta, elämänlaadusta ja sairauden oireista tai hoidosta.

Parhaimmillaan sovellukset voisivat lääkäri Metsäniemen mukaan toimia käyttäytymisen muuttamisen tukena, lisätä sitoutumista hoitoon ja olla vuorovaikutuskanavana vastaanottokäyntien välillä.

Mutta lääkäri painottaa, että meillä on kuitenkin aivan liian vähän tietoa siitä, miten toimivia ja luotettavia nämä sovellukset ovat, miten ihmiset sitoutuvat niihin ja vaikuttavatko ne käyttäytymiseen - ja mitä terveyshyötyjä niiden avulla voidaan saavuttaa.

Lisäksi on myös muistettava, että terveysappimarkkinat ovat villit – keneltäkään ei ole kiellettyä kehitellä terveyteen liittyviä älypuhelinsovelluksia. Lupia tarkastellaan vasta, jos sovelluksia otetaan terveydenhuollon käyttöön.  Valvira valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettujen tietojärjestelemien vaatimusten toteutumista.

Ilmeisen moni on äkännyt hyvän markkinaraon, koska terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyviä älypuhelinsovelluksia on jo – satojatuhansia!  Skaala on laaja: askellaskureista keinohaimaan.

Mihin tietoja luovutetaan?

Yhteistä terveysapeille on, että ne on suunniteltu tekemään yhtä asiaa, eikä käyttäjälle ole selvää, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään, ja etenkin luovutetaan. Tätä itsekin mietin – mihin tietoni menevät? Ja miten niitä käytetään – ja kuka? Tosin en usko, että tiedot kävelemistäni kilometreistä per päivä olisivat supertärkeitä, mutta silti.

Lääkäri Päivi Metsäniemen mukaan terveyteen liittyvien mobiilisovellusten markkinat ovat kehittyneet sattumanvaraisesti ja start up-yritysten haistamien liiketoimintamahdollisuuksien innoittamana. Perässä tulee sitten julkinen terveydenhuolto, joka hakee digitalisaatiosta kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Mutta toistaiseksi ei ole vielä olemassa yksinkertaista sovelluskehittäjien ja terveydenhuollon palveluntarjoajien käyttöön sopivaa mallia, jonka avulla tulisi järjestelmällisesti huomioitua lääketieteellinen tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus, käyttäjälle tuotettu terveys- ja elämänlaatuhyöty, toiminnan sujuvoittaminen ja kustannustehokkuuden lisääntyminen, rajapinnat terveydenhuollon  ohjelmistoihin sekä asiakkaan ja ammattilaisen kokema käytettävyys.

Ja niistä askelista: paras kävelylinkkini on toistaiseksi ollut 103 minuuttia kestänyt kävelylenkki, jonka pituus oli 8,54 km. Mutta helposti useasta lyhyestä matkasta tulee 5-12 kilometriä per päivä. Tunnin päiväraja, eli sovelluksen asettama tavoite, ylittyy melkein joka päivä, olen sovelluksesta nyt huomannut.

Lähde: Päivi Metsäniemen artikkeli Potilaani käyttää terveysäppiä – pitääkö minun kiinnostua? Duodecim 17/2020.

 Teksti ja kuva: Tuula Ketola

#hyväelämä #terveydenhuolto #terveyssovellus

 

 

Kaiken se kärsii, mutta rakkaus kestää

Kun Minnan syöksykierre alkoi, sitä ei pysäyttänyt mikään - paitsi itse potilas ja huippulääkärit, joista yksi oli Minnan oma isä. "Hippilääkäriksi" tituleerattu isä oli naimisissa "hippilääkäri" -äidin kanssa. Lapsuuden perheessä oli neljä lasta; ja perhe kasvoi vielä kahdella adoptiolapsella.

Minnan insuliinituotanto loppui jo lapsena, kun hän sairastui diabetekseen. Nyt 41-vuotiaana hän on sairastanut ykköstyypin diabetesta vuodesta 1986 alkaen. Mikään ei varoittanut ennalta tulevaa: Yöunien jälkeen Minna ei nähnytkään enää mitään. Pelottavaa!

Kyseessä oli akuutti glaukooma eli silmänpainetauti, joka aiheutti voimakasta kipua. Sitä voi sairastaa tietämättään niin kuin Minna, koska tauti on varsinkin alkuvaiheessa usein täysin oireeton. Hoidoista huolimatta Minnan vasen silmä lopulta sokeutui. On onni, että oikea silmä on kaikesta huolimatta vielä näkevä.

Lopulta meni terveys ja työkyky

 

Ja tuli päivä, kun munuaisetkaan eivät enää toimineet kunnolla. Edessä oli lopulta hänen itsensä ehdottama haiman ja munuaisen kombisiirto. Vanha haima ja munuaiset saivat jäädä vatsaan.

Leikkaus tehtiin Helsingin Meilahden elinsiirtopoliklinikalla, johon kaikki Suomen elinsiirrot on keskitetty. Vakavien komplikaatioiden takia Minnalle tuli ns. käänteishyljintä - ensimmäinen Suomessa tätä lajia.

Käänteishyljintä ("graft-versus-host -reaktio) on elinsiirron komplikaatio, jossa kudossiirteen valkosolut tunnistavat immuunipuutteisen isännän kudosrakenteita vieraiksi ja jossa ne kehittävät immuunivasteen niitä kohtaan. (Lähde: Wikipedia)

Taudin - tai sanoisinko kroonisen katastrofin - käänteishyljinnän hoitoon on kehitetty fotofereesi eli ns. soluhoito. 

Yleisemmin käänteishyljintä tapahtuu luuytimensiirron,  kantasolusiirron jälkeen. Se saattaa tapahtua myös verensiirron seurauksena, mutta harvoin kiinteiden elinten siirron yhteydessä, kuten Minnalla.

Vaarassa ovat erityisesti potilaat, joiden immuunijärjestelmä on vajavainen eikä siten pysty puolustamaan elimistöä. Minnalla raju tulehdus ulottui suusta peräsuoleen asti. Hengenvaaralliseksi operaation teki suolikuolio.

 

Olen kaunismieli

 

Tällä hetkellä Minna elää väliaikaisen ohutsuoliavanteen kanssa. Avanne on navan oikealla puolella. Se tyhjennetään 6-10 kertaa päivässä. Avannepussi vaihdetaan kahden tai kolmen päivän välein.

 

Minna luovutti loppukesällä pyörätuolin takaisin Laakson apuväline -yksikköön. Pidemmillä matkoilla hän turvautuu rollaattoriin. Lyhyet matkat sujuvat yllättävää kyllä jo ilman apuvälineitä. Mikä ihanuus ja elämän kauneus!

 

Toisista ihmisistä kiinnostunut Minna on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisellä on uskomaton kyky selviytyä. - Olen ns. kaunismieli, joka järkyttyy ilkeistä ihmisistä. Välillä kuitenkin toivon voivani olla lomalla itsestäni, koska näen edelleen painajaisia kovista kivuista.

- Kauniit asiat, kuten kengät ilahduttavat. Olen peruspositiivinen, jonka elämänilo nousee kuin nouseekin aina pinnalle kaiken tämän jälkeenkin. Siitä iso kiitos miehelleni Mikolle. Hän on seissyt rinnallani jo kouluikäisestä lähtien.

Teksti: Anne-Maj Aunula

Kuva: Minna

#hyväterveys #syöksykierre #kaunismieli

Kuinka toimia pienen lapsen kanssa koronatestissä

Moni lapsi joutuu koronapandemian aikana nyt koronatestiin. Tilanne on tärkeä pitää turvallisena ja hallittuna. Tässä Terveystalon psykologi Tuija Turusen kuusi vinkkiä siitä, miten vanhemmat voivat valmistautua lapsen näytteenottoon.

Valmistele lasta testiin. Valmistele lasta testiin kertomalla tulevasta toimenpiteestä ikätasoisesti eli siten, että lapsi ymmärtää. Käytä lapselle tuttua kieltä. Lapselle on hyvä kertoa rehellisesti, mihin ollaan menossa ja mitä näytteenotossa tapahtuu. On hyvä kertoa, että toimenpide voi hetken nipistää, mutta se on nopeasti ohi, eikä siinä käy mitenkään.

 Erota, mitä lapsi voi ja mitä hän ei voi tilanteessa valita. On tärkeää, ettei lapsen kanssa käydä kauppaa siitä, tehdäänkö toimenpide vai ei. Sen sijaan voidaan neuvotella siitä, missä lapsi sen aikana istuu tai mitä mukavaa sen jälkeen voidaan tehdä. Rajat pitää asettaa ystävällisesti, mutta varmasti. Lapsi aistii vanhemman epäröinnin herkästi, joten myös vanhemman on pysyttävä tilanteessa vakaana.

Pysy itse rauhallisena. Turvallisen aikuisen läsnäolo tilanteessa on tärkeää. Jos vanhemmat hätääntyvät, tämä tarttuu lapseenkin. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen tärkeämpää on vanhemman rauhallisuus tilanteessa. Kun vanhemmat ja hoitohenkilökunta hallitsevat tunteensa,  lapsenkin on helpompi tuntea olonsa turvatuksi. Isompien lasten kohdalla voi näytteenotto joskus onnistua paremmin ilman vanhempaa.

Kiinnitä huomiota asioiden sanoittamiseen ja sävyyn. On eri asia pyytää lasta kannustaen esimerkiksi olemaan paikoillaan, kuin varoittaa uhkaavasti liikkumasta senttiäkään. Pieni lapsi voi tällaisen käskyn alla säikähtää, mitä kamalaa tapahtuu, jos hän vahingossa liikahtaakin. Aikuinen tietää, että seurauksena on vain toimenpiteen pitkittyminen, mutta lapsi voi pelätä jotain pahempaa. Juttelemalla voi rauhoittaa lasta.

Ohjaa lasta rauhallisesti. Sano lapselle, että näytteenotossa saa itkeä, jos se helpottaa. Tarvittaessa lapsen huomiota voi suunnata toisaalle. Onnistunut näytteenotto lapselta vaatii tilanteeseen perehtymistä ja rauhaa

 Kehu ja kiitä lasta toimenpiteen aikana ja erityisesti sen jälkeen. Näytteenoton aikana ja sen jälkeen on erittäin tärkeää kehua, kannustaa ja palkita lasta. Huomioi hyvä ja juhlikaa yhdessä, kun tilanne on ohi. Kiitä lasta siitä, että saitte ikävän asian hoidettua.

 Lähde: Terveystalon tiedote

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #koronatesti

Botuliinia poskeen ja selkärankaan

Törröhuulisia ja pinkeäihoisia, ihmeen rypyttömiä vanhempia "frouvia" on nähty katukuvassa 1980-luvulta saakka. Nuoruuden ihannoinnin yleistyessä kroppaa on kiristetty toki myös plastiikkakirurgin veitsen avulla.

Miehille on tarjolla bro-tox -hoitoja ikääntymishoitoihin. Hoidon avulla voidaan vähentää esimerkiksi voimakasta, häiritsevää liikahikoilua. Bro-toxia käytetään myös ennenaikaiseen siemensyöksyyn ja erektio-ongelmiin (Lähde: Cityklinikka).

Botuliinia käytetään mm. kivuliaisiin kramppeihin, pakkoliikkeisiin, migreeniin.ja spastisuuteen, joka johtuu keskushermoston vauriosta. Spastisuutta voi esiintyä, jos selkäydin on vaurioitunut kaula- ja rintarangan alueella.

Spastiset lihakset ovat jatkuvassa jännitystilassa, mikä vaikuttaa arjen toimintoihin ja liikkumiseeen. Nimimerkki Tuulialla spastisuus on huomattavaa varsinkin vasemassa kädessä aina nyrkkiä myöten. Sisäänpäin vääntyneen nyrkin sormet ovat tiukassa supussa, eivätkä ne "tottele avaa nyrkki" -käskyjä.Vasen käsi ei myöskään nouse kuin 30 asteen kulmaan. Vuosi sitten kulma oli reippaasti suurempi, parempi.

Koska Tuulian kävelykin on hieman vaivalloista, hän käyttää rollaattoria apuvälineenään. Rollaattorin käyttö onnistuu vain, jos hän asettaa oikealla kädellä vasemman käden sormet rollaattorin kahvaan.

Jotta arki olisi helpompaa, Tuulia on saanut botuliinia käden lihasten liikehäiriöihin aktiivisen fysioterapian lisäksi. Selkäydinvaurioiden erityistason hoito, kuntoutus ja elinikäinen seuranta on keskitetty HUSin Selkäydinvammapoliklinikalle Nordenskiöldin kadulle, vastapäätä vanhaa Jäähallia. Työryhmään kuuluvat fysiatri, sairaanhoitaja, toiminta- ja fysioterapeutit, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijät. Muut selkäydinvammakeskukset sijaitsevat Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Tuulia kävi viime viikolla hakemassa jälleen apua botuliinista - tai niin sitä luultiin. Selkäydinvammapoliklinikalla (SYV) tarpeen arvion tekivät kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa tarkkojen mittausten sekä fyysisten testien avulla.

Viime vuonna Tuulian arvot tähän vuoteen verrttuina olivat selvästi paremmat. Botuliinia ei hän kuitenkaan enää saanut. Olikohan syy säästötoimenpiteistä? - Kunhan vain kysyn...

Toivottavasti edes fysioterapia jatkuisi!

Teksti: Anne-Maj Aunula 

Kuva: Wikipedia