Minä juon nyt kahvia

Suomalaiset ovat kahvihulluja, minäkin olen. Varmaan monelle aamulla heräämisen saa aikaan vasta mukissa höyryävän aamukahvin nauttiminen, maidolla tai ilman. Kahvi on hyvää terveysjuomaa, sen lisäksi että se saa monet meistä vasta kunnolla hereille.

Tässä neljä pointtia, miksi kahvia kannattaa juoda muutama kupponen päivässä:

1.
Maksasairauksien lisääntyminen Euroopassa saattaa olla yhteydessä metabolisen syndrooman, tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden lisääntymiseen. Siksi asiantuntijat pyrkivät löytämään ehkäiseviä toimenpiteitä, jolla esiintyvyyden lisääntymistä voitaisiin torjua.  Myös kahvin ja maksasairauksien välistä yhteyttä tutkitaan jatkuvasti. Tämänhetkisen tieteellisen tutkimusnäytön mukaan kohtuullinen kahvijuonti – joka on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (!) EFA:n mukaan 3-5 kupillista päivässä – on yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua maksasairauksiin, kuten maksasolusyöpään, kirroosiin ja fibroosiin.

2.
Kahvinjuonnin yhteyttä Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin on selvitetty lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa. Kahvinjuonnilla tai kofeiinin saannilla on useiden epidemiologisten tutkimusten mukaan käänteinen yhteys sairastumisriskiin.  Tutkimusten mukaan kahvinjuonti näyttäisi olevan hyödyllistä erityisesti Alzheimerin taudin puhkeamista edeltävässä vaiheessa. On arvioitu, että kahvinjuonnin Parkinsonin taudin kehittymistä viivästyttävät vaikutukset perustuisivat kofeiiniin.

3.
Useiden meta-analyysien mukaan kahvinjuonti ei ole yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Tämä riski on tutkimuksissa todettu alhaisimmaksi, kun kahvia nautitaan kohtuullisesti eli se 3-5 kuppia päivässä. Kahvin vaikutus kolesteroliarvoihin puhuttaa myös aika-ajoin. Vaikutukset liittyvät tutkimusten mukaan nimenomaan juoman valmistumismenetelmään. Suodatinkahvin ei ole havaittu vaikuttava seerumin kolesterolitasoihin, mutta suodattamaton kahvi voi puolestaan nostaa niitä.

4.
Mustasta kahvista yli 98 %:ia on vettä. Tutkimusten mukaan kahvinjuonti on osa nesteen saantia eikä aiheuta nestehukkaa. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kofeiinilla on hetkellinen diureettinen l. nestettä elimistöstä poistava vaikutus, joka ei kuitenkaan kumoa kahvista saatavaa nesteen määrää.

Summa summarum: voisiko tässä vetää mutkat suoriksi ja todeta, että rasitamme terveydenhuoltoa vähemmän, jos nautimme muutaman kupin kahvia päivässä?

#hyväelämä #terveydenhuolto #kahvi

Teksti: Tuula Ketola

Lähde: Elintarviketeollisuuden Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen uutiskirje

Kuva: pixnio.com

Velliperse Tölikässä

Anteeksi ruma ilmaisu! Tuntuu vain siltä, että se kuvaa parhaiten juuri K-I-P-U-A. Sitä on nyt viime kuukausina riittänyt. Loppuakaan ei näy, koska edessä häämöttää neljäs pikkurillin leikkaus. Ja neljäs toipumisyritys, neljännet haavahoito -juoksut Töölön sairaalassa. Lisänä ovat lukemattomat sormen tyngän desifioinnit, puudutuspiikit ja "ronkkimiset".

Puudutuspiikkejä on nyt tällä kertaa viisi tai enemmän. Aika monta piikkiä kämmeneen ja lisää kämmenen sisäpuolelle sekä amputoidun sormen tyngän tyveen. Joku tai jotkut piikeistä puuduttavat pidemmäksi ajaksi kuin toiset. Hyvä! Kipu joka tapauksessa hiipii takaisin, mutta näin se palaa asteittain. Antaa armoa.

En pysty katsomaan sormeni hoitoa. Pyörryttää. Posket kuumottavat. Ystäväni Jaana sanoisi kiusoitellen: PU-NAI-NEN. Aiemmin se tarkoitti sitä, että olen ratsastanut hevosellani tunnin verran. Nyt se tarkoittaa KI-PU-A. En ole ratsastanut enää - syynä viime syksynä tehty selkäoperaatio ja nyt tämä työtapaturma.

Hoitaja kehottaa ottamaan katsekontaktia ja hengittämään normaalisti. Hyperventilaatiolle tai pyörtymiselle ei ole nyt tilaa. Lääkärin tavoitteena on poistaa jäljellä olevan sormen tyngän päästä negroosia, rupea, jonka alle pesiytyy helposti ei toivottuja pöpöjä. Se tietää tulehdusvaaraa. 

Vihdoin on valmista tältä erää - aikaa mennyt kaikkiaan lähes kaksi tuntia. Kolmen päivän päästä jatketaan jälleen.

Kirjoittaminen on kivualiasta, puhumattakaan sormen harjoitteluohjeiden toteuttamisesta. Niitä pitää vain tehdä.

Minusta on kehkeytynyt "huono potilas" jatkuvan kivun takia. Sukulaiseni kutsuukin minua leikkisästi "velliperseeksi".

Anteeksi.

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula

#terveydenhuolto #hyvinvointi #kipu

Miten terve olen?

Sain kutsun terveystoimittajana testata itseäni Puhti.fi -palvelussa. Ei kun testaamaan!

Postaus sisältää affiliatelinkin. Linkki on merkitty *-merkillä.

Olin jo pitkään ajatellut, että haluaisin tutkituttaa veri- ynnä muita arvojani. Olenhan keski-ikäinen nainen, ja kaikenlaista kremppaa on jo tullut ympäri kehoa. Pienempää ja suurempaa.

Tutkin palvelun nettisivuja ja maksullisia testejä on monta, jokaiselle jotakin. Olen kuin lapsi karkkikaupassa, kun valitsen minulle sopivaa testiä.  Otan 50+ naisen terveystarkastuksen  a la 144 e (*https://www.puhti.fi/tuote/50-naisen-terveystarkastus/). Minulta tutkitaan verensokeri, täydellinen verenkuva, sydän, munuaiset, maksa, hivenaineet ja mineraalit, kilpirauhanen sekä vitamiinit.

Yleisin testi on nettisivujen mukaan Puhti-terveystarkastus (99 e), joka sisältää 31 eri mittaria, esimerkiksi täydellisen verenkuvan, kolesterolin ja D-vitamiinin.

Paaston kautta verikokeeseen

Testin tilaaminen käy näppärästi netin kautta. Valitsen testin ja menen verkkokauppaan. Sen jälkeen varaan ajan sopivasta laboratoriosta ja sähköpostiin tulee ohjeet, miten valmistautua verikokeen ottamiseen. Minun pitää paastota 10 tuntia ennen testin ottamista aamulla.

Laboratorion aulassa Helsingin Kampissa on hiljaista. Ystävällinen hoitaja kutsuu minut nimeltä huoneeseensa ja tarkastaa henkilötietoni. Hän varmistaa myös, että olen paastonnut aamulla.

Sitten hän valuttaa verta putkiloihin vasemmasta käsivarrestani. Toimitus kestää hetken eikä satu ollenkaan. Juttelemme hoitajan kanssa siinä samalla.

-Testejä on monta erilaista, osan niistä saa ostaa ilman lääkärin lähetettä ja joihinkin tarvitsee lääkärin lähetteen, hän kertoo.

Hoitajan mukaan suosituimpia testejä ovat testosteroni-, ferritiini- ja D-vitamiinitestit.

Kävin tiistaina testissä. Jo illalla putkahti kännykkääni tekstiviesti, että ensimmäiset tulokset ovat valmistuneet. Nopeaa toimintaa! Keskiviikkona minulle tulee toinen tekstiviesti, että loput tulokset ovat valmiita.  Ei kun tuloksia tutkimaan! Sähköpostista pääsen tutkimustuloksiin.

Mitään suuria yllätyksiä ei tule, mutta huomaan heti, missä on vähän parantamisen varaa. Tuloksia on helppo lukea itse ja nähdä, missä mennään.

Medikalisaatiota vai ei?

Vapaassa maailmassa jokainen voi testauttaa itseään halutessaan vaikka kuinka paljon. Mutta onko maksulliset verikokeet tarpeellisia perusterveille aikuisille, lapsista puhumattakaan, vai turhaa medikalisaatiota?

Lääkäriliiton mukaan medikalisaatio tarkoittaa lääketieteellistymistä, yhteiskunnallista ilmiötä, jossa uusia ja aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä.

*affiliatelinkki: Linkin klikkaaminen ei tuo minulle tuloja eiä aiheuta sinulle kuluja, joten voit rauhassa tutustua tuotteeseen. Ostaessani tuotteen linkkini kautta saan siitä rahallisen korvauksen. Suosittelen vain tuotetta, josta minulla on omakohtainen kokemus. Mielipiteet tässä postauksessa ovat siten omiani. 

#hyväelämä #terveydenhuolto #verikoe

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: piqsels.com

Vaikka seinät kaatuvat rakennuksia halutaan valaista

Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Sirén on kirjoittanut: "Hoitajapula vaivaa koko maailmaa. Suomessa hoitajapula on seuraava kansallinen kriisi." Mediaosuma on poimittu 8.4.2020.

Uutisotsikkoa lukee yli 50-vuotias koronapotilas, joka on ollut eristyksissä, kotikarenssissa jo 2 + 2 viikkoa. Tartunta on kotoisin Euroopan sisäiseltä ryhmämatkalta. Parinkymmenen hengen ryhmästä on tähän mennessä sairastunut koronaan kolme - ja kaikki vielä hengissä.

Yhdellä sairastuneella oireina ovat nuha ja kuiva, hakkaava yskä. Kuume ei ole noussut lainkaan. Ensimmäisen sairauslomaviikon aikana potilaan kunto oli sen verran hyvä, että hän teki vielä osittain töitä kotoa käsin.

Nyt on työt tältä erää tehty - tartuntatautilääkärin antamat hoito-ohjeet olivat yksiselitteiset ja ehdottomat: Lepoa ja kuumaa juomaa. Turhaa puhumista on myös vältettävä, koska se provosoi yskää.

Onneksi on What's up -sovellus puhetta korvaamassa. Se on ollut käytössä varsinkin ystävien kesken. Viestipalvelussa vaihtuvat päivittäiset aamukuulumiset, tilannetsekkaukset ja ruokaostos -luettelot ääneti.

Potilaan ystävät huolehtivat täysin kaupassakäynneistä. Ostokset jätetään kotioven taakse, soitetaan ovikelloa ja poistutaan rivakasti paikalta ennen oven aukeamista, jottei mahdolliset yskökset lennä auttajan ylle. Potilas kurkkaa varovaisesti oven raosta ja nostaa ostoskassin sisään.

Tartuntatautilääkäri on luvanut olla yhteydessä potilaaseen pääsiäisen jälkeen. Pyhät tuntuvat juuri nyt luvattoman pitkältä ajalta vain odottaa lääkärin kontaktia. Seinät kaatuvat muutoinkin väkisin päälle.

Pahinta on epätietoisuus. Turvattomuuden tunnetta on helpottanut hoitaja, jolla on ollut mahdollisuus soittaa lähes päivittäin kysyäkseen potilaan vointia ja kuulumisia.

Terveydenhuollossa on pulaa lääkäreistä. Mutta pula hoitajista on valtava! Tällaisessa kriisissä, jossa koko Suomi ja koko maailma sulkeutuu, hoitajat ja lääkärit tekevät kaikkensa meidän eteen. Kuinka kauan pienipalkkaiset hoitajat jaksavat ainaista pulaa?

Syytä vakavaan huoleen on. Siksi kannattaakin lukea Akavan sairaanhoitajat ja Tajan tuore kirjoitus: "Hoitajapula on seuraava kansallinen kriisi. Kriisien korjaavien toimenpiteiden suunnittelut on aloitettava välittömästi. Kauniisti valaistujen rakennusten sijaan nyt olisi korkea aika huomioida etulinjassa työtä tekevät myös rahallisella korvauksella."

Terveys on tärkeintä. Pikaista paranemista!

#hyväelämä #terveydenhuolto #hoitajat

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula

Onko peseytyminen jokaisen ihmisoikeus?

Kun kävelet suihkuun, mietitkö  koskaan, miten onnekas olet? Kun vaan kävelet kylpyhuoneeseen, ja väännät veden tulemaan. Kaikille suihkuun meneminen ei ole yhtä helppoa. Pukeutumisesta puhumattakaan.

Ystäväni Alma (nimi muutettu) on pyörätuolipotilas. Hän sai aivoinfarktin kahdeksan vuotta sitten, ja infarktin jälkitilana hänellä on vasemman puolen halvaus.  Enää ei lennokas nainen voi hypätä kylpyammeeseen ottamaan vaahtokylpyjä. Pukeutuminen sujuu hitaasti, ja ulos hän pääsee vain pyörätuolissa avustajan saattamana. Yleensä kerran viikossa.

Vammautumisen jälkeen hänen kylpyhuoneestaan otettiin amme pois, ja sinne asennettiin lattiakaivo suihkua varten. Lisäksi suihkutuoli tuotiin paikalle. Myös tukikahvoja asennettiin seiniin. Alma pääsee yksin pesulle, mutta kaatuminen pelottaa. Yksin kun asuu, apua ei tule ihan pian, vaikka turvanappi kaulassa takaakin, että auttajat saapuvat ja auttavat pystyyn lattialta jonkin ajan kuluttua. Tästä hänellä on jo riittävästi kokemusta.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on tehnyt Almalle palvelusuunnitelman viimeksi maaliskuussa 2018. Almalle on myönnetty silloin 50 tuntia henkilökohtaiseen apuun kuukaudessa päivittäistoimintoja ja harrastuksia varten.

Alma haki 10 tuntia lisää henkilökohtaista apua joulukuussa 2019, koska hänen kuntonsa heikkenee koko ajan, ja hän tarvitsee apua myös peseytymiseen. Nykyisin hän pääsee vain kerran viikossa kunnolla peseytymään vesijumpan yhteydessä Kampin palvelukeskuksessa. Mutta vain henkilökohtaisen avustajan avustamana. 

Apua myönnettiin lisää viisi tuntia kuukaudessa. Perusteluiden mukaan haettua 10 tuntia ei myönnetty, koska katsottiin ”myönnettävän määrän olevan riittävä ja kohtuullinen avun määrä tilanteessa turvaamaan välttämättömän avun huomioiden sen, mihin toimiin haette ja tarvitsette apua”.

Ennen päätöstä sosiaalityöntekijä soitti Almalle ja kysyi, että pitääkö tämän peseytyä joka päivä.

Alma täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Kuinka monta kertaa viikossa sinä peseydyt?

#hyväelämä #terveydenhuolto #ihmisoikeudet

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: pixabay.com