Terveystoimittajien Hyvän Tiedon Omena Rouva Koronalle

Terveystoimittajat ry on myöntänyt Hyvän Tiedon Omena -tunnustuspalkinnon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynekille. Palkinto jaetaan vuosittain asiantuntijalle, joka on tehnyt poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä median, ja erityisesti terveystoimittajien kanssa.

Nohynek on ollut paljon esillä mediassa tänä ja viime vuonna koronaepidemian aikana. Hän sairasti itsekin taudin maaliskuussa. Tauti oli todennäköisesti Tukholman tuliainen maaliskuussa 2020. Palkittu lääkäri kertoi avoimesti tartunnastaan ja sen seurauksista.

Parhaillaan Nohynekiä työllistävät koronavirusrokotteet. Ne ehkäisevät erinomaisesti taudin vakavia muotoja ja ovat tehokkaita myös ikäihmisillä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä on rokotteiden tehotartunnan ja tartuttavuuden ehkäisyssä. Myös se on vielä epäselvää, kuinka kauan rokotteiden teho kestää. Rokotukset alkoivat Suomessa joulukuun lopussa.

Perusteluissa Hyvän Tiedon Omenan saajaksi Hanna Nohynekia kuvataan korvaamattomaksi tietolähteeksi ja äärimmäisen yhteistyökykyiseksi. Hän on ollut hyvin tavoitettavissa ja vastannut selkeästi rokotusaiheisiin kysymyksiin. Olen itsekin terveystoimittajana tavannut Nohynekin, ja pidän häntä erittäin maanläheisenä ja selkeänä asiantuntijana.

Toiminnan nainen

Hanna Nohynek työskenteli noin 20 vuoden ajan kliinisten rokotetutkimusten parissa erityisesti kehitysmaissa, esimerkiksi Filippiineillä. Vuoteen 2010 saakka hän oli päätoiminen tutkija Suomen
Akatemian, EU-komission ja Gatesin säätiön rahoituksella, KTL:n ja THL:n alaisuudessa.

Nohynek on myös toiminut THL:n ylilääkärinä kansallisessa rokotusohjelmassa. Koronaviruspandemian 2019–2020 aikana hän on toiminut kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sihteerinä ja WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän koronarokotusryhmän puheenjohtajana.

Lisäksi Hanna Nohynek on väitellyt lasten keuhkokuumeesta vuonna 1996. Hänellä on yli
130 lääketieteellistä julkaisua infektiotaudeista ja rokotuksista vertaisarvioiduissa lehdissä sekä yli 200 tieteellistä kongressiesitystä. Hän on perustanut Kansanterveys-lehden vuonna 1993 ja
Matkailijan terveysoppaan vuonna 1992.

Kaiken tämän lisäksi Nohynek on toiminut Medisiinarit-lehden toimitussihteerinä. Hän on myös kirjoittanut kolumneja Lääkärilehteen, ja on ohjannut väitöskirjoja, graduja ja syventäviä
opintoja.

Terveystoimittajien tiedotteesta muokannut Tuula Ketola

Kuva: Ville Rinne

#hyväelämä #terveydenhuolto #terveystoimittajat

                                                                     xxxxx

Tämä oli viimeinen blogipostaus. Kiitos kaikille lukijoillemme 2020-21, oli ilo kirjoittaa teille!

Tuula Ketola ja Anne-Maj Aunula

Oletko jo tutustunut Maisaan?

 

Maisan tapaat HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan sekä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä - verkossa. Maisa on uusi, turvallinen potilastietojärjestelmä, jota käyttävät kunnat ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala sekä sinäkin. Palvelu on suojattu, maksuton digikanava ammattilaisten ja potilaan välillä.

Voit käyttää Maisaa seurataksesi terveystietojasi, kuten laboratorio- ja röntgentutkimusten tuloksia. Voit vastaanottaa terveyteesi liittyviä tietojasi joko internet-selaimen kautta tai esimerkiksi kännykällä. Voit myös varata Maisan avulla kiireettömiä aikoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kuten oman alueen terveysasemallesi. Lääkärin aikoja ei Maisan mukaan kuitenkaan voi varata.

Maisassa voit katsoa ja täydentää omia sosiaali- ja terveystietojasi. Voit pyytää ajanvarauksia ja tarkastella tulevia tapahtumia, vastaanottoaikoja. Palvelun avulla näet tilanneyhteenvedon terveydestäsi. Voit myös valmistautua Maisan avulla tulevalle käynnille ja vastata mahdollisiin kyselyihin.

Eniten allekirjoittanutta miellyttävät palvelun asiakaslähtöisyys ja helppokäyttöisyys. Kerrankin ei-diginatiivi hahmottaa sisältörakenteen kertaheitolla. Järjestelmän avulla olen ollut näppärästi yhteydessä asioitani hoitavaan hoitajaan. On kuin keskustelisi Facebookissa tai jossain muussa vuorovaikutteisessa sosiaalisen median kanavassa tuttavan kanssa - niin vaivatonta, selkeätä ja tuttavallista. Ihan loistavaa - ja niin helppoa!

Myös kätevät kontaktit lääkäreihin ovat mahdollisia. Reseptin uusiminen onnistuu Omakannassa. Palveluun voivat kirjautua vantaalaiset ja Helsingin yliopistollisen sairaalan alueen yli 13-vuotiaat.

Maisan etusivu on havainnollinen ja selkeä. Se sisältää seuraavat yläotsikot: Varaa aika, tarkastele tutkimustuloksia, pyydä reseptin uusimista. Palvelu sisältää myös Usein kysytyt kysymykset, mikä auttaa eteenpäin.

Maisaan kirjaudutaan joko internetselaimella tai mobiilisovelluksella. Palvelu edellyttää vahvan tunnistautumisen joko pankkitunnusten. mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin avulla (Lähde: Maisa). Itse olen käyttänyt internetselainta. Toimii!

Huom! Kaikki vanhat tietosi eivät siirry Maisaan. Lääkitystiedot päivittyvät ajan tasalle hoitokäynnin yhteydessä. Päivityksessä voi olla myös viivettä. Jos viive kestää yli neljä päivää käynnistäsi, kannattaa ottaa yhteyttä hoitoyksikköön - Maisassa ohjeistetaan.

Mutta - miksi me tarvitsemme kansalaisten terveydenhuoltoon useita tietojärjestelmiä? Poistuuko vai täydentyykö Omakanta, jossa näet myös terveystietosi ja reseptisi? Miten vanhempi sukupolvi mahtaakaan seikkailla ja eksyä näissä palveluissa. Osa heistä ei edes omista tietokonetta tai saatikka osaa sitä käyttää. Miten heidät tavoitetaan, miten heitä autetaan ja hoidetaan?

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula 

Lähde: www.maisa.fi

#maisa #terveydenhuolto #hyväterveys

 

Koronatestissä lentokentällä

Tommi (nimi muutettu) vietti pari viikkoa lähisukulaistensa luona ulkomailla, kun etälukio sen mahdollisti nyt joulukuussa.  Sitten alkoi tapahtua: majapaikassa yhdellä sukulaisista todettiin korona. Mitä tehdä, kun koitti pojan paluu Suomeen?

Huoltaja Suomessa keskusteli koronalle altistumisesta ensin sairaanhoitajan kanssa. Sitten hän päätti, että nuori lentää kotiin Suomeen huolimatta koronalle altistumisesta. Tommi oli oireeton.

Kaikki halukkaat Suomeen saapuvat lentomatkustajat pääsivät ilmaiseen Huslabin koronatestiin heti lentokentällä. Eläköön hyvinvointivaltio-Suomi!

Nuori käveli Helsinki-Vantaan lentokentällä perjantai-iltana 18.12. iltakuuden maissa koronatestiin.

Vastaus viiden päivän sisällä

Tommia jännitti testi suunnattomasti – jo tunteja ennen kuin hän oli edes lentänyt Suomeen. Kentällä lentokentän aulassa oli heti näyttävät kyltit koronatestauksesta. Nuori käveli testauspaikalle, ja täytti ensin lomakkeen, jossa kysyttiin henkilötietoja.

Sitten hänet ohjattiin tiskille, missä hänelle annettiin kirjalliset ohjeet testauksesta, ja ohjattiin testauskoppien ulkopuolelle.

Paikalla oli jonkin verran jonoa. Piti odottaa, että pääsi testauskoppiin. Siellä nuori otti kasvomaskin pois. Hoitaja pyysi häntä olemaan mahdollisimman rentona, ja sitten hoitaja laittoi vanupuikon nuoren nenään, pyöritti sitä viisi sekuntia - ja testi oli ohi.

Tommi sai testaajalta uuden maskin, ja tämä kysyi, että tiesikö nuori karanteenisäännöt.

Koska monilta tuppaa unohtumaan suullisesti annetut säännöt, jokainen testattu sai edellä kirjalliset ohjeet kotiin vietäväksi. Ne olivat samalla lapulla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Karanteenisäännöt ovat selkeät:

1.       Näytteenoton jälkeen mene suoraan kotiin.

2.       Pidä nenä-suusuojusta.

3.       Älä käytä julkisia liikennevälineitä: Tommi meni taksilla kotiin.

4.       Sinulle ilmoitetaan covid19 -näytevastaus joko tekstiviestillä (negatiivinen) tai soittamalla (positiivinen).

Nyt 20.12.2020 on kulunut vajaa kaksi vuorokautta testauksesta. Vielä Tommi odottaa kotona karanteenissa testin tulosta.  Toivottavasti ne tulevat pian – odotettu jouluaatto ja sen kokoonpano lähisukulaisten kanssa riippuu tästä tuloksesta. Nuori menee perheineen vielä toiseen testiin, että aatto lähisukulaisten kanssa onnistuu ja on turvallinen. Karanteeniaika kun ei täyty nuorella jouluaattoon mennessä.

Käteen annetun infolapun mukaan vastausta voi tiedustella ma-pe, klo 9-13 puhelimitse, jos ei ole saanut vastausta viiden vuorokauden sisällä.

Halukkaat eivät päässeet yöllä testiin

Onneksi Tommi ei tullut illan viimeisellä lennolla Helsinkiin, koska silloin hän olisi jäänyt ilman testausta. Ilta-Sanomien (Fanni Toimela 19.12.2020) mukaan moni Suomeen lauantain vastaisena yönä matkustanut kohtasi ikävän yllätyksen, kun heidät käännytettiin koronatestausjonosta koteihinsa useamman tunnin odottelun jälkeen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:in diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan resursseja näytteenottoon on ollut Helsinki-Vantaalla perjantai-iltana selvästi liian vähän. Hän kertoo, että testaaminen on lopetettu viime viikkojen aikana kahdelta yöllä. Joulun lähestyessä matkustajia on kuitenkin ollut enemmän, mikä on lisännyt myös koronatestiin hakeutuvien määrää.

Mutta ne tulokset … olisi kohtuullista saada ne nopeammin!

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #koronatestaus

 

                                                                                     XXXXX

 

Blogimme jää nyt joulutauolle 8.1.2021 asti.

Toivotamme kaikille lukijoillemme rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta!

 

Tuula & Anne-Maj

Vertaistuki tärkeää syöpään sairastuneille

Syöpäjärjestöjen mukaan yhä useampi eli joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Vuosittain syöpään sairastuu noin 30 000. (Lähde: Syöpäjärjestöt) Yhä useampi siitä myös selviytyy. 

Vertaistuki on tärkeää niin itse potilaalle kuin hänen läheisilleen. Dialogi on osoittautunut myös lupaavaksi tavaksi jakaa kokemuksia ja oppia niistä. Dialogit kehittävät syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalista tukea. Sitä on myös mahdollista kehittää yksilöllisempään suuntaan kuuntelemalla potilaita ja heidän omaisiaan.

Syövän hoito ei rajoitu sairauden akuuttiin vaiheeseen. Hyvä tuki ulottuu koko sairauden ajalle ja myös vuosiin sen jälkeen. Vertaistuki on usein se paras vaihtoehto. Kokemusasiantuntijat ovat vertaansa vailla, kun he tarjoavat keskusteluapua.

Tuki vaikuttaa parhaiten, kun yksilö on valmis ottamaan sitä vastaan. Keskusteluapua tarjotaan usein liian aikaisin, jolloin potilas itse ei ole vielä valmis käsittelemään sairauttaan.

-Tuen tarvetta ja sisältöä on hyvä sanoittaa, jotta siihen voi tarttua sopivalla hetkellä. Tukea olisi hyvä olla saataville myös kotipaikkakunnilla sekä potilaalle että kaikille perheenjäsenille ja muille läheisille, sanoo Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen.

Vertaistuen merkitys on tärkeää. Etenkin nuoret toivoivat tuen suunnitteluun mahdollisimman paljon muita syöpään sairastuneita. Spontaanit kontaktit voivat tapahtua esimerkiksi chatissa: Karjalaisen mukaan opettajilla on tärkeä rooli potilaan tukijana niin kouluissa kuin sairaalakouluissa.

Suomessa syövän hoitopolku on määritelty tarkkaan toisin kuin psykososiaalinen tuki. Tuen tarve ei välttämättä ole suurin taudin alussa. Tarve on suurin, kun potilas itse on valmis käsittelemään sairautta.

Lähde: Syöpäjärjestöt ja Sylva-säätiö, joka tutkii syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä elämää. Se tuottaa vaikuttavaa tutkimusta syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä elämästä. Tavoitteena on tukea syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria.

Säätiö osallistui valtiovarainministeriön ja Erätauko-säätiön poikkeusaikojen dialogit -hankkeeseen.

Koonti ja kuva: Anne-Maj Aunula 

#hyväelämä #syöpä #terveydenhuolto

 

Mansikkapellosta persikkatarhaan - akneen saa hoitoa

 

Gisella (nimi muutettu) loisti rippikuvassaan huhtikuussa viisitoistavuotiaana kuin glamour-malli. Kesäkuussa hänen ihoaan olisi voinut kuvailla sanoilla räjähtänyt mansikkapelto: akne oli vallannut tytön kasvot.

Kun Gisella puhui iho-ongelmastaan lastenlääkärille, tämä määräsi hänelle hoidoksi e-pillerit. Niillä nuori nainen saisi ihonsa kuntoon. No, Gisella ei saanut. Akneiho vaan paheni entisestään, mikäli mahdollista.

Taustaksi kerrottakoon, että nuori nainen oli aina hoitanut ihoansa hyvin: puhdistanut, kosteuttanut ja rasvannut iholleen sopivilla ihonhoitotuotteilla. Hän myös eli ja söi terveellisesti.

Suku on pahin

Gisellan äiti oli kärsinyt aknesta teininä – ja pappa nuorena miehenä. Äitiin tehosi 1990-luvulla lääkekuuri, jota hän sai anella ihotautilääkäriltä sen järeiden sivuvaikutusten takia. Lääke tehoaa edelleen akneihoon, ja sen sivuvaikutukset ovat samat: limakalvot kuivuvat ja sikiövauriot ovat mahdollisia, joten raskaus on naisilta täysin poissuljettu juttu lääkekuurin aikana.

Lähete ihotautilääkärille

Äiti lähti tyttärensä kanssa vaatimaan tehokkaampaa lääkehoitoa, koska kukkiva iho oli ysiluokkalaiselle kova pala. Gisella muun muassa kieltäytyi menemästä luokkakuvaukseen akneihon takia. Ihotautilääkäri totesi lääkekuurin heti aiheelliseksi tälle nuorelle naiselle.

Aknen hoito

Paikallisesti käytettävät atselaiinihappo-, adapaleeni-, tretinoiini-, klindamysiini- ja bentsoyyliperoksidivalmisteet sekä niiden yhdistelmät auttavat usein riittävästi. Hoitoa voi tehostaa sisäisellä antibioottikuurilla (yleensä lymesykliini, tetrasykliini tai doksisykliini), joka kestää noin 3-6 kuukautta. Sen aikana käytetään myös paikallista aknelääkitystä, ainakin bentsoyyliperoksidia. Sisäinen antibiootti parantaa aknen suurimmalta osalta potilaista, mutta tauti voi uusiutua kuurin jälkeen. Antiandrogeenia sisältävät e-pillerit tehoavat usein akneen: Niitä voidaan käyttää, jos ehkäisy on muutoinkin tarpeen.

Vaikeassa märkänäppyläisessä ja kystisessä aknessa käytetään isotretinoiinia, joka on tehokkain sisäinen aknelääke. Sitä saa vain ihotautien erikoislääkärin määräyksellä. Kuuri kestää tavallisesti 5-6 kuukautta. Akne uusiutuu noin viidenneksellä potilaista kuukausia tai vuosia kuurin loputtua. Uusi hoitoarvio on silloin aiheellinen. Lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia, joista yleisin on ihon, huulien ja silmien kuivuminen. Lisäksi lääke voi aiheuttaa sikiövaurioita- Siksi sen käyttöön naisilla liittyy pakollinen raskaudenehkäisyohjelma, jonka mukaisesti naisen on käytettävä hoidon ajan luotettavaa ehkäisymenetelmää. (www.terveyskirjasto.fi)

Kaunis sisältä ja ulkoa

Hiljalleen iho alkoi isotretinoiinikuurin ansiosta parantua, runsaassa vuodessa. Gisellan itsetunto  nousi samalla kun akne hävisi.

Nyt 16-vuotias Gisella hehkuu taas: iho on kuin persikkatarhan sileimmän persikan(!), koulu sujuu ja elämä hymyilee, koronasta huolimatta.

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

#hyväelämä #terveydenhuolto #akne

 

Psykososiaalisen tuen merkitystä tutkittava

 

Olimme Vantaan Louhelassa pelaamassa pesäpalloa pienellä, alamittaisella hiekkakentällä. Sekajoukkueisiin kuului eri ikäisiä ja eri tasoisia "naapurin kakaroita". Tovin jo pelattuamme, peliämme tuli seuraamaan naapuritalon Mikko-poika (11-vuotias) ja hänen isänsä.

Pelimme muuttui väkinäiseksi ja ilottomaksi. Kaikkihan me tiesimme, miksi: Mikko sairasti parantumatonta aivosyöpää.

Eihän me oikeasti ymmärretty sairaudesta yhtikäs mitään. Tiesimme ja näimme vain sen, että Mikko oli laihtunut ja kaljuuntunut. Ja - nyt hän oli halunnut tulla kentälle jättämään jäähyväiset. Hämmentyneinä ja vaivaantuneina me vain katselimme kengän kärkiämme.

Mikon isä kertoi, että Mikko oli päässyt kotiin sairaalasta viikonloppulomalle. Tämä olikin viimeinen kerta, kun näimme hänet. Koko perhe vaihtoi asuinsijaa, kun Mikko oli kuollut ja haudattu.

Jos Mikko pilven päällä näkee, kuuntelee, lukee, haluan kertoa: mietin aika ajoin, kuinka tökerösti aikoinaan käyttäydyimme. Me emme loppujen lopuksi ymmärtäneet asiaa, emmekä sen lopullisuutta. Yhteisöllinen tuki ja sen tarve olisi ollut kaikille meille tosi tärkeää. Sellaista ei vain silloin ollut tarjolla.

Suomessa on tätä nykyään noin 7 000 alle 25-vuotiaana syöpään sairastunutta. Heistä kaksikolmasosaa kärsii erilaisista fyysisistä, psykososiaalisista myöhäisvaikutuksista. Lääketieteellinen hoito on kehittynyt valtavasti, mutta terapeuttisen ja yhteisöllisen tuen tarpeellisuudesta ja sen vaikutuksista ei ole vieläkään paljoakaan tietoa.

Sylva ry haluaa varmistaa, että syöpään sairastuneiden ja heidän lähiomaisensa saavat tarvitsemansa tuen, jotta he selviytyisivät syövästä ja sairausajan vaikutuksista. Yhdistys käynnistääkin tutkimustoiminnan. Hankkeissa tarkastellaan psykososiaalisen tuen merkitystä, saatavuutta ja vaikuttavuutta hoitopolun eri vaiheissa.

Antti Karjalaisen, Sylva-säätiön tutkimusjohtajan mukaan viimeisen 50 vuoden aikana lääketieteellinen hoito on kehittynyt huikein harppauksin ja yli 80 prosenttia syöpään sairastuneista lapsista on elossa viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Moni heistä kuitenkin kärsii hoitojen aikana sekä niiden jälkeen fyysisistä ja psyykkisistä myöhäisvaikutuksista.

- On tärkeää ymmärtää, miten ja millaista tukea he tarvitsevat, jotta he voivat hyvin myös hoitojen jälkeen ja koko loppuelämänsä.

Teksti: Anne-Maj Aunula

#hyväelämä #terveydenhuolto #syöpä 

Sylva ry on valtakunnallinen kanssakulkija, joka varmistaa jatkuvuuden syöpää sairastaville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen.

"En ole koskaan nähnyt tuollaisia silmiä!"

Optikko tutki silmäni kuivan silmän klinikan uudella laitteella ja totesi, ettei koskaan ole nähnyt tuollaisia silmiä: huolestuttavan kuivia! Syyksi hän arvioi kohteliaasti sen, että ”tässä ollaan yli 30-vuotiaita”.

Marssin kutsun saaneena terveystoimittajana Synsamin kuivan silmän klinikalle Kamppiin marraskuussa.  Näin, koska nyt korona-aikaan - jos koskaan - en pääse julkiselle puolelle tutkituttamaan silmiäni, ja aika olisi todellakin taas tehdä se. Uusi silmientutkimuslaite aina kiinnostaa tällaista keski-ikäistä rillipäätä. Sain ensimmäiset silmälasini 11-vuotiaana, ja sillä tiellä olen.

Laillistettu optikko teki minulle Kampissa perusteellisen silmien terveystarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä tehtiin myös kyynelkalvon analyysi tuliterällä laitteella, jonka yritys on ottanut käyttöön tänä vuonna.  Erikoiskameralla mies pystyi analysoimaan muun muassa kyynelnesteen koostumuksen ja laadun. Samalla optikko tutki rasvarauhaset, sarveiskalvot ja silmän limakalvot varmistaen, ettei niissä ole ahtaumia tai vaurioita.

Itku silmässä töihin

Samalla kun optikko tutkii silmiäni, niistä siirtyvät kuvat ja analyysit tietokoneelle. Pian näin itse tietokoneen ruudulta silmät ja käyrät väreissä. Analyysin mukaan silmissäni on kyynelnestettä liian vähän molemmissa silmissä; oikeassa vähän enemmän kuin vasemmassa. 

Ainoana oireena kuivasilmäisyydestä silmäni ovat vuotaneet jo vuosia kyynelkaupalla aamuisin matkalla kotoa bussipysäkille. Tämä on paradoksaalista vetistelyä, opin Dr Googlelta. Märät kuivat silmät!

Peli ei kuitenkaan ole menetetty, eikä onneksi silmieni kuivumiseeni liity sairautta, vaan ainoastaan elettyjä elinvuosia aikuisen verran. Enkä ole yksin: noin 10-20 prosentilla suomalaisista on kuivat silmät.

Kuivasilmäisyyden riskitekijöitä ovat ikääntyminen, naissukupuoli, ilmastointi ja kuiva sisäilma, näyttöpäätetyö ja silmän epäpuhtaudet. Silmäluomien virheasennot, silmän alueen leikkaukset ja lääkeaineet lisäävät riskiä kuivasilmäisyydelle. (terveyskirjasto.fi) Eikä silmien meikkaaminen auta asiaa, päinvastoin. 

Jopa kaurapussista apua, lämpöhoito tehokkainta

Kuivasilmäsyyteen auttavat kostuttavat silmätipat, voiteet ja geelit.  Silmätipat ovat se tavallisin hoitomuoto, mutta niistä ei ole ollut mitään hyötyä minulle. Kokeiltu kyllä on, jo vuosia sitten kehnoilla tuloksilla. Tipoista, voiteista ja geelistä löytää itse kukin kuivasilmäinen itselleen sopivamman vain kokeilemalla. Täytyypä taas kokeilla eri vaihtoehtoja.

Tehokkain hoito on niin sanottu E-Eye-hoito. Se on Meibomin rauhasten hoitolaite kuivasilmäisyyteen. Hoito on tehokasta ja pitkävaikutteista. Se stimuloi rauhasten rasva-aineiden tuotantoa. Hoito on sen verran hintavaa, että ainakaan siihen en kallistu ihan heti.

Kotikonstina optikko suositteli lämpimän kaurapussin pitämistä silmien päällä 20 minuuttia kerrallaan, ja sen jälkeen luomien painelemista sormilla. Konsti auttaa Meibomin rauhasten tukkeutumisen vähentymiseen.  Kuulostaa hauskalta, tuota kokeilen!

 Lähde: Synsamin silmäterveysraportti 2020/2021

Teksti ja kuva: Tuula Ketola

#hyväelämä #terveydenhuolto #kuivatsilmät