Kun lääkärit someen meni

Onhan aikoihin eletty: Lääkärit ovat somessa!

Aika monen vanhemman lääkärin suhtautuminen moiseen varmasti arvelluttaa, jopa paheksuttaa. Lääketieteenhän on tavattu "kuuluvan" arvonsa tunteviin tieteellisiin julkaisuihin tai lääkärin ja potilaan kohtaamisiin vastaanotolla, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Sanomalehdet, yleisaikakausilehdet ja varsinkin naistenlehdet sekä radio että televisio ovat toki tehneet pitkään tietä someilijoille. Ne ovat pitäneet tärkeänä jakaa yleistä informaatiota sairauksista ja niiden hoidoista. Suomen Lääkäriliitto on myös kymmeniä vuosia jakanut lääketieteellistä informaatiota mm. Terveystoimittajat ry:n jäsenille. Mutta, että sosiaaliseen mediaan - ei sentään.

Siellä missä potilaatkin ovat

Erityisesti anestesiaan ja tehohoitoon erikoistunut Jenni Puoliväli ja vanhustyön lääkärinä sekä Terveystalon viestinnän konsulttina toimiva Anni Saukkola jakavat terveystietoa tämän päivän nuorille ja miksei kaiken ikäisillekin somessa.

Pääkanavana on Instragram, mutta he julkaisevat myös lääkäripodi -podcasteja Lääkäriseura Duodecimin tuella. Kesäkuussa perustetussa Instagramissa lienee olevan jo lähemmäs 21 000 seuraajaa.

Yhtenä tavoitteena on ollut vähentää lääkärikammoa - "valkotakkineuroosia". Asiaa on ollut mm. raudanpuutteesta, stressistä, kivusta ja kuukautisista. Tekstit ovat selkokielisiä, kepeitäkin - vaikka täyttä asiaa. Kuvat ovat raikkaita ja hyväntuulisia.

Nuori sukupolvi on kasvanut sosiaaliseen mediaan. On tärkeää, että lääkärit jakavat tietoa myös siellä, missä nuoret ovat.

Ajan hermolla toimiva parivaljakko on saanut tunnustusta mm. Mediuutisilta, joka listaa vuosittain alan vaikuttajat. Somelääkärit sijoittuivat kolmanneksi. Ei huano!

#hyväterveys #terveydenhuolto

Kuva: Anne-Maj Aunula

Nuoren hoitopolusta

”Mä oon Make, 15. Ysiluokka ottaa päähän ja panin poikki välit mun parhaaseen kaveriin, kun en vaan kestäny sitä enää. Vähän vaikeeta on, kun ollaan samalla luokalla ja nähdään joka päivä.

Oon kärsiny vatsavaivoista jo pari vuotta. Mahaan sattuu ja välillä oksennan ruuat. Mulle on tehty kaiken maailman veri-, kakka- ja pissakokeet, mut mitään ei löydy. Silti sattuu ja kouristaa välillä niin, että mun faijan piti viedä mut kerran lastensairaalan päivystykseenkin. Ne oli lihaskouristuksia, ne selitti kun sydänfilmistäkään ei löytyny mitään. Mut mahaan vaan sattuu.

Vähän helpottaa, kun oon käyny juttelemassa koulupsykologin kaa. Sille voin kertoo kaikesta mikä mättää. Toisaalta juttelu auttaa vaan hetken, koska mä en viihy mun koulussa. Onneks jatkan muualla ens syksynä. Sekin vähän helpottaa, kun tiedän nyt mihin meen peruskoulun jälkeen.

On kummallista tää touhu, kun en saa mennä jatkuvasti puhuun koulupsykologille. Se kirjoitti lapun mun lääkärille lastensairaalaaan, et jos pääsisin jatkossa puhuun siellä jollekin. Mut kun olin viimeks lekurilla, niin se sano et voi laittaa mut jonoon, mut et se ei usko et pääsen niiden polille jutteleen.

-Kun sä käyt koulussa ja silleen.

Pitäskö mun jäädä himaan tai vetää ranteet auki, et saisin apuu?”

Nuoren nimi on muutettu.

#hyvä elämä #terveydenhuolto #nuoret

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: Pixabay.com

Töölön sairaalan ihme - upotetut selkäkorut

Töölön sairaalassa suoritetussa operaatiossa marraskuussa 2019 sain selkärankaani "rankat" korut, joiden kanssa eletään loppuelämä. Toimenpiteessä poistettiin kahden nikaman välissä limittäin olevat kaksi kystaa, jotka painoivat - mihinkä muuhun kuin suoraan hermoon.

Kovat hermokivut estivät lähes kokonaan kävelemisen juoksemisesta puhumattakaan. Tuskaisen askeleen pituus oli juuri ja juuri muutaman sentin.

Leikkaukseen valmistautumisen yhteydessä kirurgi kertoi, että alaselän kahden nikaman väliin kasvaneet ja kipua aiheuttavat kystat poistetaan. Samalla leikkausalue luudutetaan, mikä estää kystien uusiutumisen.

Toivuin hyvin menneestä, tarkkuutta vaativasta leikkauksesta Töölön sairaalan osasto vitosessa viisi päivää, joista kolmesta ensimmäisestä ei paljoakaan muistikuvia ole. Samassa huoneessa meitä makoili kuusi potilasta - joku toipumassa leikkauksesta tai menossa sellaiseen, joku huutamassa kovista kivuista ja joku herttaisena vanhuksena kiittelemässä hotellitasoista palvelua.

Naisvaltaisessa huoneessa oli mukavaa - oikeasti! Juttua riitti, nauru raikui. Hoitajat olivat parhaita mahdollisia, ruoka oli hyvää ja sitä tarjoiltiin niin usein, ettei nälkää ehtinyt tulla. Muutaman potilaan kanssa olemme soitelleet näin siivilissäkin ja kysyneet kuulumisia. Aika mukavaa!

Jatkossa olen aina se, joka otetaan sivuun lentokentän turvatarkastuksessa, metallinilmaisinportilla. Hälytyksen syy on aina selvitettävä. Ei auta muu kuin levittää kädet, ottaa pieni haara-asento ja antaa turvatarkastuksen tutkia.

Kolme kuukautta kestänyt sairauslomani päättyi juuri. Elän ilman tuskaista selkäkipua! Lihasharjoittelu on aloitettu.

Kiitos kirurgit! Kiitos Töölön sairaalan selkäkoruista!

#hyväelämä #terveydenhuolto

Teksti ja kuva: Anne-Maj Aunula

Kiinasta Suomeen

Wuhanin koronavirus (2019-nCoV) levisi Kiinasta Suomeen tammikuun viimeisellä viikolla. Maailman terveysjärjestö WHO on nyt juhlistanut taudin kansainväliseksi terveysuhaksi. Koronavirukseen on nyt kuollut yli 560 ihmistä Kiinassa, ja tartuntoja todettu yli 28 000. Kiinan ulkopuolella tapauksia on todettu noin 200, joista suurin osa Aasian maissa. Yksi ihminen on kuollut tautiin Kiinan ulkopuolella; Filippiineillä.

Joulukuussa Kiinasta kuului kummia. Wuhanin 11 miljoonan asukkaan kaupungissa todettiin ensimmäinen koronaviruspotilas joulukuun alussa. Taudin aiheuttajia ovat villieläimet, joita myytiin paikallisella torilla. 

Kuun viimeisenä päivänä viranomaiset tiedottivat jo 27:n ihmisen saaneen tuntemattoman keuhkokuumeen.

Virus tunnistettiin noin viikkoa myöhemmin, ja ensimmäisestä kuolemantapauksesta tiedotettiin 11.1.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä koronavirukset aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Myös vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita on todettu, kuten vuoden 2003 SARS (severe acute respiratory syndrome) -epidemiassa.

Shanghaissa asunut, nykyisin Tampereella elävä Mirva Ylikoski on keskustellut koronaviruksesta Tampereella asuvien kiinalaisten ystäviensä kanssa.

-Moni heitä muistaa SARSin, ja pelkää koronaviruksen muuttuvan samanlaiseksi epidemiaksi.

Koronaviruksen oireita ovat muun muassa päänsärky, yskä ja kuume.

Suomessa näin kiinalaisia hengityssuojineen ainakin Helsingissä jo tammikuun puolessa välissä – ja viimeksi tänään kauppakeskus Kaaressa. Hengityssuojat eivät kuitenkaan ole tehokkaita suojia ilmateitse tarttuvia tauteja vastaan suojautumiseen. Hoitohenkilökunnalle ja sairastuneille niistä on hyötyä.

Kuun vaihteessa Saariselällä lomaillut 32-vuotias kiinalaisnainen joutui hoitoon Lapin keskussairaalaan. Hän oli Suomen ensimmäinen koronaviruspotilas. Nainen on jo päässyt pois sairaalasta. Muutamia ihmisiä on yhä karanteenissa Rovaniemellä ja Inarissa tartunta-altistumisen vuoksi.

Koronavirukseen ei ole vielä lääkehoitoa eikä rokotetta. Paras suojautumistapa on hyvä käsihygienia: kädet kannattaa pestä vedellä ja saippualla.

Teksti: Tuula Ketola

Kuva: pixabay.com

Lähteet: Helsingin Sanomat, Mirva Ylikosken puhelinhaastattelu ja THL

#koronavirus #hyväelämä #terveydenhuolto

Vakava väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä rajoittaa elämää. Oireisiin kuuluu usein äkillisesti alkanut, pitkäkestoinen uupumus ja rasituksen jälkeinen huonovointisuus. Ne voivat pahentua vähäisessäkin fyysisessä ja psyykkisessä ponnistelussa. Lepo ei välttämättä auta. 

Sairauden syntymekanismi on epäselvä. Laukaiseviin tekijöihin kuuluu virusinfektio. Tauti yltyy fyysisessä ja psyykkisessä ponnistuksessa sekä stressireaktiossa.

Diagnoosia ei voi tehdä Terveyskirjaston mukaan lääketieteellisin tutkimuksin, vaan se perustuu tarkkaan taudinkuvan selvittämiseen ja muiden syiden poissulkuun. Suomessa ei ole kansallista suositusta taudin hoidosta toisin kuin esimerkiksi Norjassa.

Invalidisoiva sairaus

Filosofian tohtori Katja Brandtin mukaan lääketieteellisen instituutin suuren kirjallisen katsauksen (2015) perusteella voidaan todeta, että kyseessä on vakavasti invalidisoiva, monisysteeminen elimellinen sairaus. Kyse ei ole luulosairaudesta, vaikka oireet voivat olla "hämääviä".

- Parhaassa iässä olevat naiset, joilla on ns. hyvä elämä ja koulutus, sairastuvat. Tutkimusten mukaan heidän aivojensa lämpötila on puoliastetta korkeampi kuin normiarvo. Tämä viittaa tulehdukseen. Sairauden laukaiseviin tekijöihin kuuluu virusinfektio.

Brandtin mukaan sairaus ei ole kiistanalainen. Se on tunnettu jo kauan ja tutkimuksia on noin 9000. Tärkein ja tunnusperäisin oire on PEM eli rasituksen jälkeinen romahdus ja/tai oireiden paheneminen viiveellä.

- Kyseessä on salakavala ja vakava sairaus. Potilas voi näyttää terveeltä, mutta hän joutuu lepäämään ennen ja jälkeen rasituksen. Hän ei ole väsynyt, laiska eikä hän näyttele. On tärkeää, että potilas välttää ylirasitusta tai "push-crash" -kierrettä.

- ME-potilaalla saattaa olla oireiden taustalla myös jokin vaikeasti diagnosoitava sairaus tai harvinaissairaus. Ongelma on, ettei tärkeään erotusdiagnostiikkaan ole tarvittavaa osaamista eikä stardarsoitua hoitopolkua.

Suomessa 10 000 sairastanutta

ME:hen sairastuu alle kolme prosenttia väestöstä. Suomessa heitä on noin 10 000. Sairastuneiden keski-ikä on 35-50 vuotta. Taudin perinnöllisyydestä ei toistaiseksi ole näyttöä, mutta pehmyt kudostyyppi saattaa olla altistava tekijä. Aikuisilla naisilla tautia esiintyy enemmän kuin miehillä.

- Noin 75-prosenttia potilaista on työkyvyttömiä ja jopa 25 % vuodepotilaita. Ennuste aikuispotilaille on huono.

Katja Brandtin mukaan ME-potilaiden tilanne on harvinaisen huono Suomessa. - WHO:n määräyksiä ei kunnioiteta, vaan sairaus luokitellaan toiminnalliseksi häiriöksi. ME kuuluisi häiriöiden poissulkudiagnoosiksi. Potilaita ei hoideta lainkaan tai sitten käytetään kiistanalaisia hoitomuotoja, jotka saattavat romahduttaa potilaan kunnon lopullisesti.

Monet suomalaispotilaat (40-70 %) kokevat hyötyneen edullisesta ja vaarattomasta LDN-lääkkeestä. Se soveltuu useimpien neurologisten sairauksien hoitoon. Se ei ole kielletty lääke, mutta harvat lääkärit määräävät sitä.

- Osa potilaista hyötyvät immunoglobuliinista, mutta hintansa takia kokeellisia ivig-hoitoja ei ole tarjolla. Ruotsissa annetaan B12-injektioita, joiden hyödystä onkin pientä näyttöä.

- Rasituksen ja aktiivisuuden hallinta on kansainvälisten potilastutkimusten mukaan paras sopeutumismenetelmä. Näyttöön perustuvaa hoitoa ei kuitenkaan ole.

Tautisuositus valmistunee ensi vuonna

Suomen Lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys jakaa tietoa taudista ja sen hoitomuodoista. Lääketieteelinen seura Duodecim on eduskunnan myöntämän rahoituksen avulla tuottamassa suositusta. Sen arvioidaan olevan valmis ensi vuoden alkupuolella.

CFS on tärkeä erottaa muista fyysisen ja psyykkisen stressin tai masennuksen aiheuttamista oireista, kuten esimerkiksi työuupumuksesta.

Vähäinenkin fyysinen ja psyykkinen ponnistus voimistaa oireita sekä aiheuttaa huonovointisuutta.

Suomessa käytettyjä hoitomuotoja ovat mm. naltreksoni, jota käytetään pieninä annoksina, suonensisäinen immunoglobuliini eli vasta-aine, lapsipotilailla ylipainehappihoito.

Lisätietoa: Suomen Lääketieteellinen ME/CFS -yhdistys https://slme.fi

Teksti: Anne-Maj Aunula

Kuva: Anne-Maj Aunula

#väsymysoireyhtymä #terveydenhuolto #hyväelämä